Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Selvä kaista -projektin loppuseminaarissa 14.10.2011

Olemme kokoontuneet Myllyhoitoyhdistyksen ja Rikosseuraamuslaitoksen Selvä kaista -projektin loppuseminaariin.

Seminaarin aihe - rattijuopumukseen syyllistyneiden kuntouttaminen - on yhteiskunnallisesti mitä tärkein. Rattijuopumuksen vähentämiseksi on syytä jatkuvasti ponnistella, vaikka tilanne ei Suomessa aivan lohduton olekaan. Ratsia- eli tienvarsitutkimukset antavat luotettavimman kuvan siitä, kuinka paljon rattijuoppoja teillämme liikkuu. Voimme ratsiatutkimusten mukaan onneksemme todeta, että rattijuoppojen määrä liikenteessä on 1980-luvulta puolittunut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana taas tieliikenneraittiudessa ei ole havaittavissa selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä. Tienvarsitutkimuksen mukaan juopuneita tai maistelleita on alle prosentti liikennevirrasta. Muihin länsimaihin verrattuna suomalainen liikenneraittius onkin melko korkealla tasolla. Päihtyneenä ajamiseen liittyy myös suuria kulttuurisia eroja: juomatavat, liikennekulttuuri ja asennoituminen rattijuoppouteen vaihtelevat maasta toiseen.

Bästa åhörare, även om situationen gällande trafiknykterhet är förhållandevis god spelar alkoholen ändå en betydelsefull roll, speciellt då vi granskar dödsorsaker och olyckor. De tre största riskfaktorerna i trafiken - inte enbart i Finland, utan inom hela EU-området - är överhastighet, rattfylleri och brister i användningen av bilbälten. Ca. en fjärdedel av alla dödsolyckor i trafiken förorsakas av rattfylleri. Under 2000-talet har dessa dödsolyckor som en följd av rattfylleri tyvärr ökat något. Jämfört med läget under 2000-talets första år har dessa dödsfall i medeltal under åren 2005-2009 ökat med 9 %. I början av perioden var dödsolyckorna förorsakade av rattfylleri i medeltal 79 stycken per år, medan de i slutet av årtiondet i medeltal var 86. Sedan känner vi också väl till att många olyckor sker som en följd av rattfylleri. I medeltal skadas faktiskt så många som 1000 personer per år till följd av onykterhet i trafiken.

Kuten hyvin tiedätte, rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu eniten nuoria ihmisiä. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista rattijuopoista 32 % oli vuonna 2009 alle 25-vuotiaita. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen yhdistyy usein myös ylinopeus.

Arvoisat kuulijat,

Voimme ehkäistä rattijuopumusta ja sen aiheuttamia turvallisuusuhkia yleisen alkoholipolitiikan keinoin, esimerkiksi alkoholin verotusta ja saatavuutta sääntelemällä. Tiedämme hyvin, että alkoholin kulutuksen kasvu lisää syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden määrää väestössä. Rattijuopumuskin vähenee, jos alkoholin kokonaiskulutus saadaan vähenemään. Tästä syystä perinteiset alkoholipoliittiset sääntelykeinot, kuten hinnan korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen, ovat edelleen ajankohtaisia. Hallitus aikoo myös rajoittaa alkoholimainontaa kieltämällä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot ja sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalista ja seksuaalista menestystä lisäävistä vaikutuksista.

Uskon myös, että kampanjoinnilla ja muilla preventiivisillä keinoilla on merkitystä. Erityisesti nuorten asenneilmastoon tulee pyrkiä kaikin keinoin vaikuttamaan. Liikennekäyttäytymisen pohja tulisi luoda jo perusopetuksessa. Tällä hetkellä liikennekasvatusta annetaan valitettavasti hyvin epäyhtenäisesti eri puolilla maata.

Rattijuopumuksen ja muun liikenteen riskikäyttäytymisen vähentämisessä tulee ottaa käyttöön uusinta tekniikkaa. Esimerkiksi alkolukko tarjoaa uusia ennalta ehkäisemisen mahdollisuuksia. Tarkkuusalkometrien määrää poliisiautoissa tulisi voida lisätä.

Viranomaistenkin keinovalikoimassa on edelleen hiomista. Nopea ja nykyistä vaikuttavampi puuttuminen erityisesti nuorten kuljettajien rikkomuksiin olisi tärkeää. Sosiaaliviranomaiset ja poliisi toteuttivat vuonna 2010 yhteistyössä kokeilun, jossa rattijuopumuksesta kiinni jääneelle tarjottiin mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa päihdeongelmastaan mahdollisimman pian kiinnijäämisen jälkeen. Kokeilun tulosten pohjalta laaditaan toimintamalli paikallisesti käyttöön otettavaksi.

Hyvät kuulijat,

Vangeista yli 10 prosentilla on päärikoksenaan liikennejuopumus. Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäin noin 400 vankia suorittaa vankilassa tuomiota törkeästä rattijuopumuksesta. Moni heistä tuomitaan rattijuopumuksesta vankilaan useammin kuin kerran.

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen rikosseuraamusalan tavoite 1990-luvun lopulta lähtien. Tämä tavoite korostui vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain myötä. Rikosten tekemi¬sen taus¬talla nähdään olevan riskitekijöitä, joihin voidaan vaikut¬taa. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen koulutus, huono työmarkkinakel¬poisuus, asu¬mistilanne, päihteiden käyttö, perhetilanne, asenteet, arvot heikot ongel¬manratkaisu- ja sosiaaliset taidot. Meidän on aktiivisesti etsittävä niitä keinoja, joilla uusintarikollisuuteen voidaan vaikuttaa. Yksilöllisten rangaistusajan suunnitelmien laatimisen lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilökunnalla on käytössään keinoja, joilla uusintarikollisuuden syyllistymisen riskiin voidaan vaikuttaa.

Monet rattijuopoista ovat syrjäytyneitä ja päihderiippuvaisia, jotka tarvitsevat hoitoa päihdeongelmaansa. Rattijuoppojen kuntoutukseen onkin syytä panostaa. Erityisesti törkeään ja vaarallisimpaan rattijuopumukseen syyllistyneistä huomattava osa on pahasti alkoholiongelmaisia. Rattijuopoista yli 60 % on alkoholin suurkuluttajia, kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltu päihdeongelma.

Bästa åhörare,

Det som gör denna sak svår att åtgärda, är det faktum att grovt alkoholiserade återfallsförbrytare utgör den grupp av personer vilken det är svårast att påverka. Enligt de undersökningsresultat vi har till vårt förfogande, har glädjande nog programmet haft sina största inverkningar på personer som suttit i fängelse 8 eller fler gånger. Också åldern är en tydlig faktor som påverkar fångarnas självkänsla och deras motivation att ändra på sitt beteende. Det är också positivt att konstatera att programmet nådde resultat vad gäller uppnåendet av de mål som uppställts beträffande strafftiden.

Hyvät kuulijat,

Selvä kaista -ohjelmaan on osallistunut noin 130 vankia, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Toivottavasti ohjelmatyötä ja siihen kohdistuvaa tutkimusta voidaan jatkaa.

Esitänkin onnitteluni ja kannustukseni sekä ohjelmatyötä tekeville että sitä tutkiville.

Toivotan kaikille antoisaa seminaaria!