Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson viittomakieliä koskevassa seminaarissa: Viittomakielilaki ja sen vaikutukset 12.2.2015

Oikeusministeriö 12.2.2015 12.18
Puhe
 

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Kiitos kutsusta tähän seminaariin. Minua on pyydetty kertomaan ehdotetusta viittomakielilaista ja sen vaikutuksista. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä hallituksen esitys viittomakielilaiksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuun alussa.

Tack för inbjudan till detta seminarium. Jag har blivit ombedd att berätta om den föreslagna teckenspråkslagen och dess verkningar. Temat är speciellt aktuellt eftersom riksdagen som bäst behandlar regeringens proposition med förslag till teckenspråkslag. Lagförslaget lämnades till riksdagen i början av december.

Viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien kansallinen lähtökohta on perustuslain 17 §:n 3 momentti, jonka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi säännöksessä todetaan, että viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Eri hallinnonalojen erityislainsäädännössä on paljon säännöksiä, jotka liittyvät viittomakielisten kielellisiin oikeuksiin.

Vuonna 1995 toteutetun perusoikeusuudistuksen jälkeen viittomakieltä käyttävät onkin oikeutetusti alettu nähdä myös kieli- ja kulttuuriryhmänä, eikä pelkästään vammaisryhmänä. Viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia koskevassa työssä on muutenkin edistytty viime vuosina varsin nopeasti. Tähän on vaikuttanut erityisesti se, että Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma julkaistiin vuonna 2010. Ohjelma valmistui Kuurojen Liiton ja Kotimaisten kielten keskuksen arvokkaan työn ansiosta. Viittomakielilain säätäminen kuului ohjelman keskeisimpiin tavoitteisiin.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että viittomakielisten oikeuksien toteutumista kehitetään ja mahdollisuus säätää viittomakielilaki selvitetään. Viittomakielilakia koskeva hallituksen esitys on valmisteltu tämän kirjauksen pohjalta. Viittomakielilakia koskeva esitys valmisteltiin työryhmässä, jossa olivat mukana oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Kuurojen Liitto ry ja Finlandssvenska teckenspråkiga rf. Valmisteltu esitys perustui kaikkien näiden osapuolten näkemyksiin.

Voidaan todeta, että yhdenvertaisuuden ja vähemmistöryhmien oikeuksien edistäminen on muutoinkin ollut voimakkaasti esillä tällä vaalikaudella. Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Samanaikaisesti viittomakielilakia koskevan esityksen kanssa eduskunnalle annettiin käsiteltäväksi myös hallituksen esitys, joka koskee vammaisten henkilöiden oikeuksista annetun YK:n yleissopimuksen ratifiointia.

Bästa åhörare, (hyvät kuulijat)

Den föreslagna teckenspråkslagen är en kortfattad allmän lag som syftar till att främja förverkligandet av de språkliga rättigheterna för dem som använder teckenspråk i praktiken. Målet är att myndigheterna i sin verksamhet strävar efter att främja de teckenspråkigas möjligheter att använda och få information på sitt eget språk. Därtill är avsikten att öka myndigheternas medvetenhet om teckenspråken och de teckenspråkiga som en språk- och kulturgrupp.

(Esitetty viittomakielilaki on suppea yleislaki, jonka tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä. Tavoitteena on, että viranomaiset pyrkivät toiminnassaan edistämään viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Pyrkimyksenä on myös lisätä viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä.)

De materiella bestämmelserna om de språkliga rättigheterna för dem som använder teckenspråk ingår i lagstiftningen för de olika förvaltningsområdena. Dessa bestämmelser gäller i synnerhet social- och hälsovård samt undervisning. Redan när man började bereda teckenspråkslagen såg man det som en viktig utgångspunkt att de teckenspråkigas språkliga rättigheter också i fortsättningen ska föreskrivas om i speciallagstiftningen för de olika förvaltningsområdena. Det skulle vara mycket utmanande att stifta en omfattande lag om teckenspråk som omfattar olika livsområden. Med tanke på tillgodoseendet av de teckenspråkigas rättigheter skulle det också kunna vara problematiskt att åtskilja de punkter som rör teckenspråkiga från speciallagstiftningen.

(Aineelliset säännökset viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista sisältyvät eri hallinnonalojen lainsäädäntöön. Nämä säännökset koskevat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä opetusta. Jo siinä vaiheessa, kun viittomakielilakia ryhdyttiin valmistelemaan, pidettiin tärkeänä sitä lähtökohtaa, että kielellisistä oikeuksista säädetään edelleen kunkin hallinnonalan erityislainsäädännössä. Kattavan, eri elämänaloja koskevan viittomakielilain säätäminen olisi erittäin haasteellista. Viittomakieltä käyttäviä koskevien kohtien erottaminen erityislainsäädännöstä saattaisi olla myös oikeuksien toteutumisen näkökulmasta ongelmallista.)

Finland har två skilda nationella teckenspråk, finskt och finlandssvenskt teckenspråk. Det är speciellt viktigt att lagförslaget inte enbart gäller det finska teckenspråket utan även det finlandssvenska teckenspråket, som redan länge har befunnit sig i en särskilt hotad ställning. Därtill är det viktigt att beakta att med den som använder teckenspråk avses i lagförslaget en person vars eget språk är ett teckenspråk. Man har inte velat begränsa definitionen så att den enbart skulle gälla hörselskadade personer.

(Suomessa käytetään kahta kansallista viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä, jotka ovat erillisiä kieliä. Erityisen tärkeää on, että lakiehdotus koskee näitä molempia viittomakieliä, sillä suomenruotsalainen viittomakieli on ollut jo pitkään erityisen uhanalaisessa asemassa. On myös tärkeää huomata, että viittomakieltä käyttävällä tarkoitetaan lakiesityksessä henkilöä, jonka oma kieli on viittomakieli. Viittomakieltä käyttävän määritelmää ei ole haluttu sitoa henkilön kuulovammaisuuteen.)

Hyvät kuulijat, (bästa åhörare)

Viittomakielilaki on tarkoitettu tulemaan voimaan kevään 2015 aikana. Viittomakielilakia koskevan esityksen valmistelussa ja sen eteenpäin viemisessä on tehty merkittävää työtä. Pidän erittäin tärkeänä, että tämä laki voitaisiin hyväksyä vielä nykyisen vaalikauden aikana. Päättäjät ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen, saadaanko suppea yleislaki säädettyä. Katsoisin, että mahdollisia tässä yhteydessä avoimiksi jääviä kysymyksiä voitaisiin selvittää tarkemmin vielä lain säätämisen jälkeenkin.

Suppean yleislain säätäminen ei välttämättä vielä täytä kaikkia odotuksia, mutta tulevaisuuden kannalta se olisi merkittävä askel eteenpäin. Uskon, että valmisteltu viittomakielilaki tekisi viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmiksi ja tukisi niiden huomioimista eri hallinnonaloilla.

Lain vaikutuksia on hyvä seurata, ja jatkossa olemme tarvittaessa valmiita harkitsemaan uusia muutoksia lakiin. Teen tässä nyt myös ehdotuksen uuden viittomakielen yhteistyöryhmän perustamisesta. Ryhmän kutsuisi koolle oikeusministeriö, ja siihen osallistuisivat keskeiset ministeriöt, Kuurojen liitto sekä suomenruotsalaisen viittomakielen edustus. Ryhmässä voitaisiin käsitellä valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja varmistaa hyvä tiedonkulku keskeisten toimijoiden kesken.

Toivonkin, että viittomakieliä koskeva oma, yleinen laki parantaa osaltaan eri hallinnonalojen lainsäädännön toimivuutta, soveltamista ja kehittämistä. Esimerkiksi opetusta, varhaiskasvatusta ja tulkkauspalveluita koskeviin kehittämistarpeisiin tulisi kiinnittää huomiota. Tänään kuulemme enemmän muun muassa Kelan tulkkauspalveluiden kehittämisestä. Viittomakielisen yhteisön alueellinen hajaantuneisuus, pienet ikäluokat sekä viranomaisten ja kuntien taloudelliset resurssit aiheuttavat omat haasteensa tälle kehittämistyölle. Uskaltaisin kuitenkin todeta, että olemme menossa parempaan suuntaan.

Suuri ongelma on, että suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta on tarjolla vain satunnaisesti ja ettei tulkkikoulutusta ole lainkaan. Selkeä edistysaskel on mielestäni se, että eduskunta on myöntänyt 250 000 euroa suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutuksen käynnistämiseen tähtäävään hankkeeseen.

Ett stort problem är att utbudet av utbildning i finlandssvenskt teckenspråk är mycket sporadiskt och tolkutbildning saknas helt och hållet. Jag ser det som ett klart framsteg att riksdagen har beviljat 250 000 euro som ska användas för att möjliggöra utbildning för finlandssvenska teckenspråkstolkar.

Viittomakieltä käyttävien kielelliset oikeudet ovat jo nykyään osa oikeusministeriön kielellisten oikeuksien seurantatehtävää. Lisäksi oikeusministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama kieliasiain neuvottelukunta, johon on nimitetty viittomakielisten edustaja pysyväksi asiantuntijaksi toimikaudelle 2012 - 2015. On tärkeää, että viittomakieltä käyttävien asema neuvottelukunnassa säilyy ja että sitä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti myös kehittää.

Hyvät kuulijat, bästa åhörare

Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia koskevassa työssä on viime vuosina edistytty, mutta vielä on kehitettävää. Pidän hyvin tärkeänä, että viittomakieliä käyttävien oikeuksiin kiinnitetään huomiota ja viittomakielisiä palveluja kehitetään laajalla rintamalla, yhteistyössä viittomakielisen yhteisön kanssa. Yhteistyöllä voimme parhaiten edistää kielellisten oikeuksien toteutumista.

Arbetet för att förbättra teckenspråkigas språkliga rättigheter har gått framåt, men mycket återstår att göra. Jag ser det som mycket viktigt att fästa uppmärksamhet vid teckenspråkigas rättigheter och att på en bredare front utveckla tjänster på teckenspråk, i samarbete med teckenspråksgemenskapen. Genom samarbete kan vi främja förverkligande av de språkliga rättigheterna.

Kiitos. Tack.

 
 
Anna-Maja Henriksson