Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Suomen hallitusmuoto 1919 – Suomalaisen demokratian suunnannäyttäjä -seminaarissa Porissa 17.7.2019

Oikeusministeriö 17.7.2019 11.52
Puhe

Hyvät juhlaseminaarivieraat, ärade festpublik,

Tänään meillä on tilaisuus vielä jatkaa itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksia ja keskittää huomiomme suomalaisen demokratian ja oikeusvaltion kulmakiveen: Suomen hallitusmuotoon.

Perustuslaki ja aivan erityisesti siihen sisältyvät perusoikeudet luovat pohjan suomalaiselle demokratialle ja kansalaisten yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan tuntemalle luottamukselle. Yhteinen perusnormisto heijastuu kansakunnan identiteettiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Ilman näitä elementtejä ei olisi Suomea sellaisena kuin sen tänään tunnemme.

Grundlagen, och särskilt de grundläggande fri- och rättigheter som ingår i den, lägger grunden för den finländska demokratin och för medborgarnas förtroende för de samhälleliga institutionerna. De gemensamma och grundläggande normerna avspeglas i den nationella identiteten och i samhörighetskänslan. Utan dessa element skulle inte Finland vara sådant som vi känner det idag.

Perusoikeudet muodostavat oikeusvaltion välttämättömän pohjan. Demokratia, perusoikeudet ja oikeusvaltion toimivuus muodostavat kolmion, jonka kaikki osat edellyttävät toisiaan. Oikeusvaltio luo riittävän ennustettavuuden taloudelliselle toiminnalle. Oikeusvaltio antaa puitteet kansalaisten yhteiskunnalliselle osallisuudelle ja perusoikeuksien käytännön toteutukselle.

De grundläggande fri- och rättigheterna utgör en nödvändig grund för rättsstaten. Demokratin, de grundläggande fri- och rättigheterna och en fungerande rättsstat bildar en triangel där alla delar är beroende av varandra. Rättsstaten skapar en tillräcklig förutsägbarhet för ekonomisk verksamhet. Rättsstaten möjliggör också medborgarnas samhälleliga delaktighet och det praktiska tillgodoseendet av de grundläggande fri- och rättigheterna.

Hyvät kuulijat,

Tarkoitukseni on tässä puheenvuorossa tarkastella yhtäältä pysyvyyttä ja toisaalta muutosta Suomen valtiosäännön ja perusoikeusnormiston yhteydessä. Uutta on juuri nyt mm. Suomen heinäkuun alussa käynnistynyt EU-puheenjohtajuuskausi, jonka aikana Suomi painottaa erityisesti oikeusvaltio-  ja perusoikeusasioita. Palaan EU-puheenjohtajuuteen esitykseni lopussa.

Suomen valtiosääntöperinteessä jatkuvuus on keskeinen piirre. Vuonna 1919 syntynyt hallitusmuoto toi yhteen monia aikaisempia kehityskulkuja, ja toisaalta vuoden 2000 perustuslaki oli kodifikaatio, jolle vuoden 1919 hallitusmuodossa omaksutut perusratkaisut olivat yhä merkityksellisiä. Toimintaympäristö ja ihmisoikeusnormisto ovat luonnollisesti kuluneen 100 vuoden aikana suurestikin muuttuneet, mutta perusratkaisut ovat osoittaneet kestävyytensä.

Vuoden 1919 hallitusmuodon synnyttäminen oli poliittisesti jännitteinen prosessi. Ruotsin ajalta periytyneiden perustuslakien korvaaminen kansallisella hallitusmuodolla päätti kuitenkin sitä ennen vallinneen valtiosääntöisen epävarmuuden. Vuoden 1919 hallitusmuoto löi lukkoon ne keskeiset elementit, joiden varaan valtiosääntö sitä seuraavien vuosikymmenien aikana rakentui. Muutoksia on toteutettu suhteellisen maltillisesti ja jatkuvuuden näkökulma huomioiden. 

Suomi tunnustettiin hallitusmuodon mukaan täysivaltaiseksi, suvereeniksi tasavallaksi, jossa valtiovalta kuuluu kansalle. Hallitusmuoto merkitsi lainsäädäntö-, hallitus- ja tuomiovallan roolien tarkempaa määrittymistä. Oikeusvaltiokehityksen kannalta keskeistä oli tuomioistuinten aseman vahvistaminen hallitusmuodossa: riippumattomuus, jako siviili- ja rikoslainkäyttöön ja toisaalta hallintolainkäyttöön.

Perusoikeuksien osalta hallitusmuoto merkitsi ensimmäistä askelta pyrkimyksissä aidosti kirjata kansalaisten oikeudet perustuslakiin. Luotu pohja on säilynyt varsin hyvin ja toiminut pohjana perusoikeussäännösten uudistamiselle 90-luvulla. Perusoikeudet ovat täydentyneet sittemmin niin sisällöllisesti kuin myös merkityksensä osalta lainsäädäntö- kuin lainkäyttöprosesseissa.

Hallitusmuodon täyttäessä 100 vuotta on syytä kiinnittää huomiota Suomen valtiosäännön keskeisten instituutioiden historialliseen jatkuvuuteen. Perustuslakivaliokunnalla on perustuslainmukaisuutta koskevien lausuntojen antajana vuosisadan mittainen taustahistoria. Valiokunnan lausuntokäytännössä on hyvin vakiintuneena ja näkyvänä piirteenä valiokunnan tapa nojautua omaan aikaisempaan käytäntöönsä ja seurata sen linjaa. Kuten professori Hidén äskettäisessä oikeusministeriölle luovutetussa raportissaan toteaa, antaa valiokunnan työskentelytavan yhdistelmä asiantuntijoiden oikeudellisia arvioita ja kansanedustajien yhteyksiä poliittiseen tahdonmuodostukseen hyvät mahdollisuudet valtiosääntöisen tulkinnan kannalta keskeisten oikeudellisten ja poliittis-yhteiskunnallisten näkökulmien huomioimiseen.

Hyvät kuulijat,

Vaikka siis pysyvyys on ollut suomalaisessa valtiosääntöperinteessä merkittävää, paljon on 100 vuoden aikana myös muuttunut. Muutosta perusoikeuksiin liittyen edustaa toisen maailmansodan päättymisestä ja YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä käynnistynyt nykyisen kansainvälisen ihmisoikeusnormiston kehitys. Vaikka Suomi oli jo aiemmin liittynyt moniin YK:n ihmisoikeussopimuksiin, alkoi Suomen liittymisestä Euroopan neuvostoon uusi kausi. Kansalaiset mieltävät nyt aiempaa laajemmin myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset – perustuslain ohella - kannaltaan relevantteina normeina.

Tässä yhteydessä en voi olla mainitsematta, että oli mielestäni hienoa, että vuoden 2000 perustuslaki aikanaan jaettiin yleisöpainoksena maksutta kaikkiin suomalaiskoteihin.

Varsin merkittävää muutosta maallemme on luonnollisesti merkinnyt EU-jäsenyys. Suomen parhaillaan ollessa EU-neuvoston puheenjohtaja, on paikallaan tarkastella Suomen kauden tavoitteita oikeusvaltion ja perusoikeuksien vahvistamisen osalta. Yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on hallitusohjelman ja Suomen EU-puheenjohtajuusohjelman mukaan yksi Suomen pj-kauden prioriteeteistä.

EU on ennen kaikkea arvoyhteisö, ja sen jäsenyys edellyttää EU:n yhteisiin arvoihin sitoutumista. EU:n oikeusalan yhteistyö perustuu päätösten ja tuomioiden vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen. Oikeusvaltioperiaatteen keskiössä ovat itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet.

EU är framför allt en värdegemenskap och ett medlemskap i unionen förutsätter att man förbinder sig till EU:s gemensamma värden. Det rättsliga samarbetet i EU bygger på ett ömsesidigt erkännande av och förtroende för beslut och domar. Självständiga och oberoende domstolar har en central betydelse för rättsstatsprincipen.

Neuvoston puheenjohtajana Suomi tulee toimimaan sen hyväksi, että EU:n oikeusvaltiovälineitä vahvistetaan ja kehitetään. Suomen puheenjohtajuuskaudella ovat esillä mm. neuvoston oikeusvaltioon liittyvän vuoropuhelun kehittäminen, vertaisarviointi, SEU 7 artiklan mukaiset menettelyt ja asetusehdotus EU:n talousarvion suojaamisesta oikeusvaltiopuutteilta.

Som ordförande i rådet kommer Finland att stärka och utveckla EU:s rättsstatliga instrument. Under Finlands ordförandeskap behandlas bland annat utvecklandet av rådets rättstatsdialog, inbördes utvärdering, förfarandet enligt artikel 7 i EU-fördraget och förslaget till förordning om skydd av EU:s budget vid rättsstatsbrister.

Oikeussuojan saatavuus ja oikeusvaltioperiaate ovat osa myös YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 tavoitteita, joihin Suomikin on sitoutunut.  Mainittakoon myös, että kun Tampereen yliopiston koostamaa nuorten ryhmää pyydettiin työstämään keskeisiä oikeusvaltiohaasteita, nuoret halusivat nostaa esiin ilmastonmuutoksen keskeisenä oikeusvaltiokysymyksenä. Nuorten vastaus ilmentää sitä, että jatkuvuutta kunnioittaen rakennettua valtiosääntöperinnettä, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia sovelletaan aina kunkin ajan esiin nostamiin kysymyksiin.

Suomen on nyt myös EU-puheenjohtajamaan roolissa tärkeää viedä koherentisti eteenpäin oikeusvaltiota ja demokratiaa vahvistavia toimia sekä kaikkien perusoikeuksien käytännön toteutumista. Tavoitteiden tulee näkyä myös omaksumissamme toimintatavoissa: Suomi edistää PJ-kaudellaan esimerkiksi EU:n avoimuutta ja kestävää kehitystä monin tavoin. Mahatma Gandhin sanoin ”Ole se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa”.

Kiitos.