Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tervehdys K. J. Ståhlberg 150 vuotta -tilaisuudessa 28.1.2015

Hyvät kuulijat!

Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865 - 1952) syntymästä tulee tänään kuluneeksi 150 vuotta.

Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti, K. J. Ståhlberg oli monissa valtiollisissa tehtävissä toiminut juristi, virkamies ja poliitikko, josta tuli kunnioitettu ja arvostettu valtiomies.

Virkamiehenä hän työskenteli muun muassa säätyvaltiopäivien talousvaliokunnan (1891) ja toimitusvaliokunnan (1894) sihteerinä sekä senaatin siviilitoimituskunnan protokollasihteerinä (1898). Hän hakeutui virkamiesuralle vielä presidenttikautensa päätyttyä 1925 ja toimi 20 vuotta lainvalmistelukunnan vanhempana jäsenenä (1926 - 1946).

K. J. Ståhlberg oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti ja lakimies, molempien oikeuksien tohtori. Väitöskirjan (Irtolaisuus Suomen lain mukaan) tultua hyväksytyksi (1893) hän sai Keisarillisen Aleksanterin yliopiston hallinto-oikeuden ja taloustieteen apulaisen viran (1894 - 1898).

Ståhlberg utnämndes till professor i förvaltningsrätt den 26 september 1908. Som professor skrev han sitt huvudarbete Suomen hallinto-oikeus (Finlands förvaltningsrätt) I?II (1913?1915). På den tiden var detta ett banbrytande verk om förvaltningsrätt och det användes i årtionden som lärobok vid juridiska fakulteten.

(Ståhlberg nimitettiin hallinto-oikeuden professoriksi 26.9.1908. Tätä tehtävää hoitaessaan hän kirjoitti pääteoksensa Suomen hallinto-oikeus I ja II (1913 - 1915). Se oli oman aikansa merkittävimpiin kuulunut julkisoikeutta käsitellyt teos, joka kuului oikeustieteen opiskelijoiden peruslukemistoon vielä vuosikymmeniä ilmestymisensä jälkeen.)

Ståhlbergin ura juridiikan ja oikeuselämän palveluksessa huipentui hänen tultua nimitetyksi 1918 perustetun korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäiseksi presidentiksi.

Poliittiseksi kodikseen K. J. Ståhlberg tunsi liberaalin nuorsuomalaisuuden. Hän julkaisi 1890-luvulla ahkerasti kirjoituksia Päivälehdessä ja osallistui uuden puolueen ohjelman valmisteluun. Nuorsuomalaisen Puolueen keskustoimikunnan jäseneksi hänet valittiin 1908.

Poliitikkona Ståhlberg ehti toimia muun ohella porvarissäädyn valtiopäiväedustajana, yksikamarisen eduskunnan kansanedustajana ja senaattorina. Vuoden 1914 valtiopäivillä hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi.

K. J. Ståhlberg on yksi tärkeimmistä Suomen valtiosäännön isähahmoista. Hän oli vuonna 1917 asetetun perustuslakikomitean puheenjohtaja. Komitea laati ehdotuksen itsenäisen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi.

Ståhlbergin valtiosääntöajattelun keskeisiä kulmakiviä olivat kansansuvereenisuuden periaatteen tunnustaminen, tasavalta, kansanvaltainen edustuslaitos, vallanjako kapeasti käsitettyyn parlamentaariseen järjestelmään liitettynä sekä lainalainen, mutta luja ja tehokas hallitusvalta.

Eduskunta valitsi K. J. Ståhlbergin Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi 25.7.1919. Valtion päänä Ståhlberg oli antamassa ensimmäisiä käytännön sovellutuksia vuoden 1919 hallitusmuodon valtiosääntöiselle järjestelmälle, jonka sisään oli rakennettu jännite tasavallan presidentin muodollisesti vahvojen valtaoikeuksien ja parlamentaarisen eli eduskunnalle vastuunalaisen hallitustavan välille. Ståhlberg ei lähtenyt kehittämään presidentti-instituutiota valtiollisen vallan käytön tärkeimmäksi keskukseksi, vaikka hän ei ? tilanteen niin vaatiessa ? epäröinytkään presidentin valtaa ja asemaa käyttää. Ståhlberg kunnioitti valtiosäännön parlamentaarisia rakenteita, ja pysytteli arkipäiväisessä hallitustoiminnassa taka-alalla.

K. J. Ståhlberg oli työssään ja toiminnassaan ahkera, vaatimaton ja harkitseva. Hän asetti aina kansakunnan edun omien henkilökohtaisten tarpeittensa edelle.

Presidentti J. K. Paasikivelle Ståhlberg oli tärkeä keskustelukumppani ja neuvonantaja. Paasikivi kunnioitti Ståhlbergin harkintakykyä ja kokemusta. Paasikiven mukaan "Ståhlberg oli mies, joka ei koskaan tehnyt virheitä."

Harvassa ovat ne ihmiset, jotka ovat antaneet Suomen oikeudelliselle ja valtiolliselle elämälle yhtä suuren ja vaikutusvaltaisen panoksen kuin K. J. Ståhlberg.

Osoitamme kunnioituksemme ja arvostuksemme K. J. Ståhlbergin elämäntyötä kohtaan viettämällä tänään hänen syntymänsä 150-vuotisjuhlaa.