Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Korruptionvastaisessa päivässä 11.12.2018

Oikeusministeriö 11.12.2018 10.57
Puhe

Hyvät kuulijat,

Avoin ja luotettava julkinen hallinto on Suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Hallinnon tulee olla luotettavaa ja kaikessa hallintotoiminnassa tulee pyrkiä yleisen edun kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Suomalainen hallinto on ollut vuosikausia yksi maailman avoimimmista, luotettavimmista ja vähiten korruptoituneista. Jotta hallinto pidetään jatkossakin luotettavana, tarvitaan aktiivista työtä. Osana tätä Oikeusministeriö järjestää korruptionvastaisen päivän yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa nyt viidettä kertaa. Kansainvälinen korruptionvastainen päivä juontaa juurensa vuodelta 2003, jolloin YK:n korruptionvastainen yleissopimus hyväksyttiin. Suomi liittyi yleissopimukseen samana vuonna ja sopimus ratifioitiin vuonna 2006.

Kansainväliset järjestöt – YK:n lisäksi erityisesti Euroopan neuvoston GRECO ja OECD – tekevät merkittävää työtä korruption kitkemiseksi maailmanlaajuisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen ratifioineen maan korruptionvastaisia toimia arvioivat kaksi muuta maata. Jokainen järjestelmissä mukana olevaa maa joutuu vuorollaan vertaisarvioinnin kohteeksi. Vaikka Suomea yleisesti pidetään vähäisen korruption maana, kansainväliset järjestöt ovat löytäneet Suomesta myös parannettavaa korruption vastaisessa työssä.

Hyvät kuulijat,

Vaikka Suomi on kansainvälisten mittareiden mukaan vähinten korruptoituneita maita, on syytä vahvistaa silti Suomen korruption vastaista työtä. Korruptio ei yhteiskunnassamme näy samalla lailla kuin maissa, joissa asioimiseen poliisin, lääkärin tai koulutusjärjestelmän kanssa liittyy usein lahjonta. Emme voi kuitenkaan sanoa, että maamme olisi täysin vapaa korruptiosta. Suomessa eri arvioiden mukaan esiintyy jossain määrin rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Riskialueina korruptiiviselle toiminnalle pidetään erityisesti julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua sekä poliittista päätöksentekoa. Korruptio voi esiintyä oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena. Se ilmenee myös epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Tarvitsemme siis edelleen aktiivista työtä korruption torjunnassa.

Yksittäisten eri toimialoille osoitettujen toimenpide-ehdotusten lisäksi kansainväliset järjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että korruptionvastaisen työn tulisi olla vahvemmin resursoitua ja nykyistä suunnitelmallisempaa. Keskeinen havainto on, että Suomesta puuttuu riittävän vahvasti resursoitu taho, jolla olisi aineelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit korruption vastaisen työn koordinoimiseksi, tukemiseksi, seuraamiseksi ja uusien aloitteiden tekemiseksi. Nyt vastuu korruption vastaisesta työstä on hajallaan eri viranomaisissa.

Hyvät kuulijat,

Tulen esittämään hallituksen hyväksyttäväksi vielä ennen vuodenvaihdetta korruptionvastaisen strategian, jolla koko valtionhallintoa sitoutetaan ja kannustetaan edistämään korruption torjuntaa ja ehkäisemistä. Strategiaehdotuksessa on kuusi päätavoitetta, joista ensimmäinen on nimenomaan korruptiontorjunnan viranomaisrakenteiden selkiyttäminen ja vahvistaminen. Suomeen tarvitaan taho, jolla on resursseja korruptionvastaisen toiminnan koordinointiin. Tavoitteena on myös korruptiotietoisuuden lisääminen niin viranomaisten kuin koko yhteiskunnan tasolla. Lisäksi tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia kehittämällä; läpinäkyvyyttä parantamalla, ennaltaehkäistään korruption ilmenemistä. Korruptiotapausten paljastumista helpotetaan ja edellä mainittujen keinojen lisäksi edelleen luottamuksellisen ja nimettömän ilmoittamisen mahdollisuutta selvitetään strategian edetessä. Lahjusrikosten osalta lainsäädännön toimivuutta tarkastetaan ja tutkimusta korruptiosta edistetään, sillä tutkimusta maamme korruption tosiasiallisesta tilanteesta on vain vähän.  Strategiaan sisältyvien varsinaisten toimenpiteiden toteuttaminen jää väistämättäkin seuraavan hallituksen tehtäviksi.

Arvoisat korruptionvastaiseen päivään osallistujat,

Korruptionvastaisessa työssä Suomessa on otettu joitain edistysaskelia viime vuosina.

Yksi esimerkki on se, että tämän vuoden toukokusta lähtien Verohallinto voi omasta aloitteestaan antaa korruptioon liittyviä havaintoja verovelvollista koskevine tunnistetietoineen esitutkintaviranomaisille. Tämä on linjassa OECD:n Suomelle antamien suositusten kanssa.

Syytä on mainita myös, että periaatepäätöksessä kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille 2016-2020 ja sen pohjalle laaditussa toimenpideohjelmassa yhtenä kärkihankkeena on korruption ennaltaehkäisy. Kärkihankkeessa tehostetaan esitutkintaviranomaisten yhteistyötä ja osaamista havaita korruptiotapauksia ja korruptiivisia elementtejä rikostutkinnassa, ehkäistään korruptiota hankintojen valvontaa tehostamalla sekä helpotetaan nimetöntä ilmoittamista korruptioepäilyistä.

Olemme myös pyrkineet lisäämään poliittisen päätöksenteon avoimuutta. Valtioneuvoston tutkimusohjelman osana on tehty kansainvälinen vertailu lobbausrekistereistä ja niiden toteuttamistavoista. Selvityksen pohjalta on aloitettu alustava keskustelu siitä, millainen lobbausta koskeva rekisteri mahdollisesti voisi toimia Suomessa. Tarkoituksena on vielä tämän vaalikauden aikana aloittaa laajempi keskustelu siitä, millainen malli lobbauksen avoimuuden lisäämiseksi voisi toimia Suomessa. Tarkoituksena ei ole estää minkäänlaista poliitikkojen ja sidosryhmien välistä keskustelua. Tarkoituksena on arvioida sitä, että tulisiko jotain tietoa tästä poliitikkoihin ja johtaviin viranhaltijoihin kohdistuvasta vaikuttamisesta tuoda näkyvämmäksi.

Edistystä on tapahtunut myös EU-rintamalla. Euroopan komissio antoi huhtikuussa ehdotuksen direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Tällä ns. Whistle Blower -direktiivillä pyritään luomaan yhdenmukaiset vähimmäisvaatimukset väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelulle. Direktiivillä halutaan varmistaa, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Kansallisesti rakennettavat ilmoitusjärjestelmät voivat toki mennä EU:n oikeuden alojen ulkopuolellekin. Direktiiviä koskevat neuvottelut ovat loppusuoralla.

Hyvä kuulijat,

Suomi tunnetaan maana, jossa toimitaan eettisesti ja hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti. Näin soisi olevan myös tulevaisuudessa maailman muuttuessa kiihtyvällä tahdilla. Korruption vastaisella työllä vahvistamme demokraattista järjestelmää ja oikeusvaltiota. Päätöksenteon tulee olla avointa, yrityksillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla markkinoista ja julkisista hankinnoista. Ihmisillä tulee yhtäläiset mahdollisuudet perusoikeuksiinsa pääsyyn ja päätöksentekoon vaikuttamiseen.

Lopuksi haluaisin mainostaa juuri avattuja nettisivuja korruptiontorjunta.fi. Sivusto tarjoaa yleiskatsauksen korruptioon ilmiönä sekä aineksia korruptiotietoisuuden lisäämiseen ja eri tahojen korruptionvastaisen toiminnan edistämiseen.

Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaripäivää erityisen kiinnostavan ohjelman parissa.

Antti Häkkänen