Oikeusministeri Brax Kauhajoen koulusurmien tutkintaselostuksen luovutustilaisuudessa 17.2.2010

Oikeusministeriö 17.2.2010 9.00
Puhe -

Vakavia onnettomuuksia on Suomessa tutkittu järjestelmällisesti ja lakiin nojaten vuodesta 1986 alkaen. Kauhajoen koulusurmien tutkinta oli toinen kerta, kun onnettomuustutkinnan menetelmillä tutkittiin tahallista/rikollista tekoa. Ensimmäinen oli Jokelan koulusurmat ja toinen on nyt valmistunut Kauhajoen koulusurmien tutkinta. Lainsäädännöllisiä valmiuksia muiden kuin onnettomuuksien tutkintaan ei Jokelan koulusurmien tapahduttua ollut, joten näiden kahden tapauksen tutkintaan piti säätää erillinen laki. Jokelan tapauksen tutkijajoukko koottiin valtion komiteoille tuttuun tapaan ministeriöiden edustajista, koska lakipohja tutkinnalle puuttui. Kauhajoen tutkintalautakunnassa jäsenten valinnassa paino oli onnettomuustutkinnalle ominaiseen tapaan riippumattomassa asiantuntijuudessa. Onnettomuustutkinta täydentää merkittävällä tavalla poliisin esitutkintaa, jolla on oma eri tarkoituksensa. Onnettomuustutkinnassa keskeisin tavoite on oppia tapahtuneesta ja löytää keinoja yleisen turvallisuuden parantamiseen. Tutkinnasta laaditaan tutkintaselostus, jossa tapahtuma ja sen taustat käsitellään poikkihallinnollisesti ja poikkitieteellisesti, vaikka kyseessä ei olekaan tieteellinen tutkimus. Mukana tarkastelussa on myös muun muassa poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon toiminta sekä psykososiaalinen tuki. Tärkein tutkinnan tulos on perustellut suositukset turvallisuuden parantamiseksi eli ehdotukset keinoiksi, joilla vastaavanlaiset tapahtumat voitaisiin välttää tai seuraukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tahallisen teon ollessa kyseessä, kokonaan ennalta estävien keinojen löytäminen on erityisen haasteellista. Kuitenkin sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunnat ovat löytäneet hyviä ajatuksia siihen, miten tällaisten tapahtumien todennäköisyyttä voidaan pienentää. Onnettomuustutkinta vie aikaa - tässä tapauksessa 1v 2kk lautakunnan asettamisesta. Toimenpiteisiin on kuitenkin ryhdytty jo paljon aikaisemmin. Koulusurmien johdosta on käynnistetty lukuisia toimenpiteitä muun muassa sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa. Tutkintalautakunta esitti ampuma-aseisiin liittyen kaksi jämäkkää suositusta, joilla toteutuessaan eittämättä olisi turvallisuutta edistävä vaikutus. Aselupia on annettu helposti, mikä on mahdollistanut aseiden suuren määrän (aseita lähes 1,6 miljoonaa, niistä käsiaseita noin 250 000). Suomi sijoittuu aseiden määrässä niiden maailman viiden maan joukkoon, joissa on eniten ampuma-aseita väkilukuun suhteutettuna. Se herättää ajatuksia erityisesti nyt joukkosurmien yhteydessä. Tärkeä on myös tutkintakunnan esiin nostama huoli nuorten mielenterveyshoidosta. Nuoruuteen jossain määrin kuuluu riskikäyttäytymistä, tunteiden ailahtelua ja käyttäytymisen muutoksia. Silti tulisi pystyä tunnistamaan ja auttamaan kunnolla niitä nuoria, jotka tarvitsevat ongelmiinsa apua. Koulusurmat ovat nuorten mielenterveyskysymyksissä vain jäävuoren huippu. Ongelmaisen kehityksen kääntämisellä parempaan suuntaan on nuorelle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle kauaskantoiset myönteiset seuraukset. Valtioneuvosto päättää, mihin toimenpiteisiin suositusten johdosta ryhdytään. Kukin ministeriö puolestaan seuraa omalta osaltaan valtioneuvoston päätöksen mukaisten toimenpiteiden toteutumista.Tutkintalautakunnan suosituksista mikään ei ollut osoitettu oikeusministeriölle. OM kuitenkin tulee seuraamaan toimenpiteiden toteutumista, mihin sillä on erillinen laissa annettu valtuutus. Kiitän tutkintalautakuntaa mittavasta työstä, jossa tapahtumaa ja se taustoja on käsitelty monipuolisesti ja eri näkökulmista. Työ tuotti tärkeitä havaintoja, jotka ovat jatkoa varten nyt dokumentoituna tutkintaselostukseen. Toivon mukaan asia ei enää uudelleen nouse ajankohtaiseksi uusien murhenäytelmien myötä.

Tuija Brax