Oikeusministeri Brax perustuslain tarkistamiskomitean mietinnön luovutustilaisuudessa 10.2.2010
Komitean ehdotus pääministerin aseman kirjaamisestaperustuslakiin Suomen edustajana Euroopan unionissa selkeyttäisi nykyistä valtiokäytäntöä EU-edustautumisessa. Kuten komitea mietinnössään toteaa, nykykäytännössä on ollut horjuvuutta. Ehdotuksen myötä Suomen Eurooppa-politiikan johtaminen selkeytyisi, mikä on mielestäni tärkeää.
Komitean ehdotuksen mukaan pääministeri edustaisi Suomea Eurooppa-neuvostossa ja muussa valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa EU:n toiminnassa. Tämä tarkoittaisi, että pääministeri olisi Suomen edustajana Eurooppa-neuvoston ohella myös muissa EU:n keskeisissä kokouksissa. Tällaisia ovat valtion- tai hallitusten päämiesten epäviralliset tapaamiset ja niin sanotut EU:n kolmas maa -huippukokoukset, joissa unioni ja sen jäsenvaltiot kokoontuvat valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla unionin ulkopuolisten maiden edustajien kanssa.
Perustuslaissa nykyisin valtioneuvostolle osoitettu toimivalta EU-asioissa edellyttää, että Suomen edustajana EU:ssa toimii pääministeri. Myös Lissabonin sopimuksen voimaantulo osaltaan edellyttää edustautumiskäytännön selkeyttämistä, sillä Eurooppa-neuvoston toiminta tulee käytännössä kiinteytymään ja määrämuotoistumaan siten, että sen kokouksiin osallistuvat jäsenvaltioista vain varsinaiset Eurooppa-neuvoston jäsenet ja jäsenten päätöksellä heitä avustavat ministerit. Kansallinen harkintavalta edustautumisessa on tältä osin selvästi kaventunut.
Parlamentaarisen hallitustavan vahvistumisen kannalta komitean ehdotuksessa on myös tärkeää tasavallan presidentin päätöksentekoon ehdotetut muutokset. Olen ymmärtänyt, että tältä osin yhteisen näkemyksen löytäminen komiteassa vaati erityisiä ponnisteluja. Lopputulosta voi luonnehtia eduskunnan asemaa korostavaksi ja valtioneuvostoa vahvistavaksi. Presidentin harkintavaltaa sidottaisiin määrämuotoisessa päätöksenteossa eräissä asiaryhmissä eduskunnan ja valtioneuvoston yhtenevään kantaa. Lisäksi hallituksen esitysten antamistoimivalta ja ministeriöiden kansliapäälliköiden nimittämisvalta siirtyisi valtioneuvostolle.
Komitean työ pohjautuuaikaisempaan työryhmätyöhön, jota itse vedin. Työryhmässä kartoitettiin ennakolta perustuslain toimivuuteen ja muutostarpeisiin liittyviä kysymyksiä ja muodostettiin siten komitealle asialista. Lista oli laaja ja sisälsi monenlaisia asiaryhmiä ja kysymyksiä. Komitea on mietinnössään perusteellisesti jatkanut valmistelutyötä ja päätynyt hallituksen esitysluonnokseen perustuslain muuttamiseksi.
Johtamastani työryhmän työstä komitea on poiminut ehdotukseensa valtiollisen kansalaisaloitteen, mistä olen erittäin tyytyväinen. Suoran demokratian kehittämisessä haluaisin, että Suomi olisi EU-maiden eturintamassa ja toisi omaan kansalliseen järjestelmäänsä samankaltaisen uuden kansalaisten osallistumismahdollisuuden kuin EU:n piirissä on jo tehty. Lissabonin sopimukseen sisältyvä EU:n kansalaisaloite voi muodostaa paineita muissakin jäsenvaltioissa edistää kansalaisten osallistumista uusilla tavoilla.