Oikeusministeri Tuija Brax Kansalaisaloitetyöryhmän mietinnön luovutustilaisuudessa 14.4.2011

Oikeusministeriö 14.4.2011 8.30
Puhe -

MUUTOSVARAUKSIN

Kansalaisaloitetyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi varsin ripeässä aikataulussa. Kiitokset siitä! Perustuslain muutoshankkeen eteneminen on asettanut työryhmälle tiukahkot ajalliset reunaehdot, joissa on kuitenkin hyvin pysytty.

Työryhmä on ehtinyt työnsä aikana kuulla laajasti eri kansalaisjärjestöjen edustajia sekä järjestää asiasta kansalaisille avoimen verkkokeskustelumahdollisuuden. Tällainen valmistelun avoimuus onkin välttämätöntä, kun valmistelun kohteena on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Työryhmä on myös kuullut valmistelun aikana keskeisiä asiantuntijatahoja.

Työryhmän ehdotus on mielestäni tasapainoinen kokonaisuus. Siinä on otettu huomioon menettelyn joustavuuden ja käyttökelpoisuuden asettamat vaatimukset jättämällä esimerkiksi monessa kohdin harkintavaltaa aloitteen vireillepanijalle.

Samalla on kuitenkin turvattu menettelyn luotettavuus, mikä on tarpeen, kun on kyse perustuslaissa säädetystä, valtiollisen tason osallistumisoikeudesta. Menettelyyn liittyvät seikat voivat ylipäänsä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisen aseman kansalaisaloite vaikuttamiskeinona käytännössä saa.

Olen tyytyväinen siitä, että perustuslain muutoshankkeessa suoran demokratian kehittäminen sai eduskunnassa ja eduskuntaryhmissä laajan kannatuksen. Suoraademokratiaa ja edustuksellista järjestelmää ei tulisi nähdä toisilleen vastakkaisina, vaan toisiaan tukevina ja täydentävinä järjestelminä. Suora demokratia voi nykymaailmassa olla vain edustuksellista demokratiaa täydentävää. Suoran demokratian keinoilla tuetaan ja vahvistetaan edustuksellista järjestelmää ja säilytetään näin luottamus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Eduskunnalle tehtävällä kansalaisaloitteella voidaan tuoda politiikan agendalle asioita, jotka valtioelimet ja poliittiset puolueet ovat jättäneet huomiotta. Tämä voi herkistää poliittisen järjestelmän vastaanottavaisemmaksi kansalaisten toiveille ja ehkäistä äänestäjien vieraantumista ja voimattomuuden tunnetta.

Työryhmän ehdotus ei ole yksimielinen allekirjoitusten verkkokeräyksessä käytettävän tunnistustavan osalta. Vihreät ja Vasemmistoliitto jättivät mietintöön eriävän mielipiteen, jonka mukaan allekirjoitusten verkkokeräyksessä ei tulisi vaatia allekirjoittajien vahvaa sähköistä tunnistamista.

Käytännössä vahva sähköinen tunnistaminen perustuu tällä hetkellä verkkopankkitunnuksiin. Eriävässä mielipiteessä todetaan, että pankit eivät katso verkkopankkitunnusten kuuluvan siihen peruspankkipalveluun, jota niiden on lainsäädännön mukaan kaikille asiakkailleen tarjottava.

Työryhmän työn yhteydessä on noussut esiin kansalaisten vaikeudet saada käyttöönsä verkkopankkitunnukset. Myös Kuluttajavirastoon tuli viime vuonna asian suhteen yhteydenottoja ja virasto neuvottelikin sen johdosta asiasta pankkeja edustavan Finanssialan keskusliiton kanssa. Näiden neuvottelujen lopputuloksena Finanssialan keskusliitto linjasi, että yksittäisen maksuhäiriömerkinnän ei pidä automaattisesti estää verkkopankkitunnusten saamista, jos tunnusten myöntämiselle ei ole muita esteitä. Tällaisia esteitä ovat tyypillisesti väärinkäytökset, kuten maksuvälinepetokset.

Pankit ovat sitoutuneet Finanssialan keskusliiton linjaukseen, mikä on ilmeisesti myös käytännössä vähentänyt ongelmia verkkopankkitunnusten saamisessa. Näinvoidaan päätellä ainakin sen perusteella, että Kuluttajavirastoon ei ole viime syksyn jälkeen tullut enää kuluttajilta yhteydenottoja asiasta.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain selkeänä lähtökohtana on, että peruspankkipalveluihin kuuluvia tilinkäyttövälineitä ei evätä esimerkiksi maksuhäiriöiden perusteella. Jatkovalmistelussa on ehdottomasti selvitettävä, vastaako nykyinen pankkien toimintakäytäntö lainsäädännön tarkoitusta.

Kyse ei ole vain kansalaisaloitteen allekirjoittamismahdollisuudesta - niin tärkeä kuin kansalaisaloite onkin - vaan verkkopankkitunnukset ovat nyky-yhteiskunnassa aivan keskeiset monien verkkopalveluiden käytössä. Tarvittaessa peruspankkipalveluita koskevaa luottolaitoslain säännöstä on tarkistettava sen varmistamiseksi, että lain tarkoitus toteutuu.

Lopuksi haluan vielä kiittää lämpimästi työryhmää hyvin tehdystä työstä. Työryhmän mietintö lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle, jossa on tarkoituksena kuulla mahdollisimman monipuolisesti eri kansalaisryhmien, poliittisten ryhmien ja asiaan kytkeytyvien viranomaisten kantoja ehdotuksesta.