Oikeusministeri Tuija Brax lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevan hallituksen esityksen (HE 282/2010 vp) eduskunnan täysistunnon 2. käsittelyssä 15.3.2011

Oikeusministeriö 15.3.2011 11.30
Puhe -

MUUTOSVARAUKSIN

Tämä hanke on osa seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista. Vajaa kuukausi sitten eduskunta hyväksyi lainsäädäntömuutokset, joiden nojalla sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän henkilön kanssa katsotaan aina raiskausrikokseksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen valmistuttua raiskausrikoksia koskevat rangaistussäännökset otetaan lähiaikoina laajemman tarkastelun kohteeksi.

Nyt käsiteltävien lakiehdotusten taustalla on se, että tieto lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten luonteesta ja tekotavoista on lisääntynyt. Sinällään nämä rikokset, kuten rikokset yleensäkin, vaihtelevat tekotavoiltaan ja näin ollen myös vakavuudeltaan ja rangaistavuudeltaan huomattavasti. Rikollisuus on myös muuttanut ilmenemismuotojaan erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittymisen ja niin sanotun seksiturismin myötä.

Uudistustyön yhtenä käynnistävänä voimana on EN:n yleissopimuksen velvoitteiden voimaansaattaminen. Tässä yhteydessä kuitenkin ehdotetaan tehtäväksi eräitä sellaisiakin muutoksia, joita sopimukseen liittyminen ei edellytä. Tämä koskee erityisesti lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittavia rangaistuksia. On huolehdittava siitä, että rangaistustaso vastaa tekojen vahingollisuutta ja vaarallisuutta. Tähän liittyy muun muassa se, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotettaisiin neljäksi kuukaudeksi vankeutta ja että sukupuoliyhteyden sisältävät hyväksikäyttörikokset katsottaisiin lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.

Yleissopimuksen asettamiin velvoitteisiin liittymätön muutos on myös se, että seksuaalisen teon määritelmästä poistettaisiin rangaistavuuden edellytys, jonka mukaan rikoksentekijän on tavoiteltava seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä. Myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien määritelmää on ehdotettu täsmennettäväksi.

Syytä on myös erikseen kiinnittää huomiota lainsäädännön muutosehdotukseen, jonka mukaan tietyt lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammattihenkilöt, esimerkiksi terveydenhuollon ja opetustoimen ammattihenkilöt, olisivat salassapitovelvollisuuden estämättä velvollisia tekemään ilmoituksen poliisille epäilemästään lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että näillä henkilöillä olisi salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus tehdä tällainen ilmoitus, mutta asiantuntijakuulemisen perusteella lakivaliokunta on päätynyt siihen, että ilmoitusoikeuden sijasta pitää olla ilmoitusvelvollisuus. Jo hallituksen esityksessä on pidetty tärkeänä esitutkinnan ripeää aloittamista, mitä tämä muutos on myös omiaan edistämään.

Mitä tulee yleissopimuksesta johtuviin lainsäädäntöehdotuksiin, voidaan ensinnäkin nostaa esiin ns. grooming, joka on saanut nimekseen "lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin". Kysymys on houkuttelusta, joka tehdään tarkoituksessa valmistaa lapsipornografiaa tai kohdistaa lapseen hyväksikäyttörikos. Usein tämä houkuttelu tapahtuu teknologiaa hyväksikäyttäen, mutta teon rangaistavuus ei edellyttäisi sitä.

Tärkeä muutos on se, että jatkossa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä käytettävään rikosrekisterin otteeseen merkittäisiin myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset. Muista yleissopimuksen velvoitteiden täyttämistä koskevista ehdotuksista voidaan tässä mainita erityisesti seuraavat:
- säädettäisiin rangaistavaksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen,
- lapsipornografian hallussapitoon voisi syyllistyä myös se, joka hankkii pääsyn kuvaan tai kuvatallenteeseen ilman aineiston tallentamista niin, että kuva tai tallenne on hänen käytettävissään tietokoneen tai muun teknisen laitteen välityksellä,
- kaikki yleissopimuksen mukaiset rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi,
- kaikkien yleissopimuksen mukaisten rikosten osalta luovuttaisiin kaksoisrangaistavuuden vaatimuksesta ja
- liiketoimintakieltoon voitaisiin määrätä henkilö, joka on liiketoiminnassa syyllistynyt pornografiarikokseen taikka kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistuneeseen paritus- tai ihmiskaupparikokseen.

Yleissopimukseen liittyminen ja käytännön tarpeet eivät edellytä laajoja lainsäädäntömuutoksia. Syytä on kuitenkin jatkossakin kiinnittää huomiota siihen, että jo olemassa olevaa lainsäädäntöä toteutetaan tehokkaasti ja että käytännöt ovat toimivia. Esimerkiksi rikoksentekijöiden hoitoon ja vastaaviin interventioihin liittyvien kysymysten lisäksi tämä koskee erityisesti uhrin avustamista niin, että hän kykenee rikoksesta toipumaan. Tältäkin osin eduskunta on tänä keväänä hyväksynyt lapsiuhrien korvausjärjestelmään merkittävän parannuksen.