Oikeusministeri Tuija Brax maahanmuuttajataustaisten osallistumisesta 5.4.2011

Oikeusministeriö 6.4.2011 13.11
Puhe -

Hyvät kuulijat,

Aluksi muutama fakta pohjaksi keskustelullemme:

Vieraskielisten määrä Suomessa ylitti 200 000 rajan vuonna 2009. Vuoden 2008 nettomaahanmuutto oli 15 500 henkilöä. Vuosina 2007–2009 muuttovoitto ulkomailta on kasvattanut maamme väestöä enemmän kuin luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden.

Seuraavasta kuviosta (kuvio 1, linkki ohessa) näkyy, että Suomessa syntyvien vieraskielisten määrä on selkeästi kasvanut. Puhumme kuitenkin edelleen maahanmuuttajista – vaikka siis yhä useampi heistä, joihin on tarkoitus viitata, on syntynyt Suomessa.

Täällä Helsingissä peruskouluissa opiskelee noin 4 000 maahanmuuttajataustaista oppilasta. Toisin sanoen lähes 15 %:lla helsinkiläisten peruskoulujen oppilaista on maahanmuuttajatausta. Peruskoulun arki on muuttunut - pysyvästi.

Tähän nähden on huolestuttavaa, että tuoreen, 1.4.2011 julkaistun väitöskirjan mukaan (Anna-Mari Souto) kouluissa ilmenee edelleen näkymättömiin jäävää rasismia. Kulttuurieroihin viittaaminen ja ”maassa maan tavalla” ajattelu estää tutkimuksen mukaan rasismin tuloa näkyväksi.

Vuonna 2009 Suomen kansalaisuus myönnettiin yli 14 000 henkilölle. Selvästi suurin ryhmä hakijoista ovat olleet Venäjän kansalaiset, mutta myös mm. Somalian, Irakin ja Iranin kansalaiset ovat hakeneet aktiivisesti Suomen kansalaisuutta. Aktiivinen kansalaisuuden hakeminen viestittää halusta osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan täysipainoisesti.

Kuitenkin maahanmuuttajataustaisten osallisuus on erilaisilla mittareilla mitattuna vielä selvästi kantasuomalaisia alhaisempaa. Esimerkiksi:
- Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 61.3, mutta äänioikeutettujen ulkomaalaisten vain 19.6.
- Maahanmuuttajataustaisten työllisyys on pysynyt kantasuomalaisia korkeampana. Korkein työttömyysaste oli vuonna 2008 Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisilla. Näiden maiden kansalaisten työttömyysaste oli kaikilla yli 50 prosenttia.
- Myös esimerkiksi jatkokoulutuksesta pois jäävien nuorten keskuudessa on paljon maahanmuuttajataustaisia.

Mitä haluan sanoa näillä luvuilla?

Sitä, että on korkea aika miettiä, miten varmistamme uussuomalaisten osallisuuden yhteiskunnassa.

Kynnys suomalaiseen yhteiskuntaan – työelämään, sosiaalisiin verkostoihin, vaikuttamiseen – koetaan edelleen korkeaksi. Tasa-arvoisen osallisuuden mahdollistaminen kaikille maassa asuville on suomalaisen demokratian tulevaisuuden kannalta kynnyskysymyksiä. Tavoitteena ei ole tehdä asioita kantasuomalaisten voimin valmiiksi maahanmuuttajia varten, vaan se, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Erityinen huomio tulee kiinnittää nuorten osallisuuden vahvistamiseen.

Näissä vaaleissa on puhuttu aiempaa enemmän maahanmuutosta. Keskustelu on kuitenkin painottunut maahantulopolitiikkaan – ei niinkään täällä asuvien osallisuuteen.

Tänään tarkoituksemme on painottaa nimenomaan osallisuuden eri puolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen Venäjänkielisten Liitto FARO on haastanut oikeusministeriön mukaan ETNOn Meitä on moneksi -kampanjan puitteissa. Olemme järjestäneet tilaisuuden yhteistyössä ETNOn hyvän tahdon lähettilään Pentti Arajärven kanssa. Yleisöllä on tilaisuus tentata puolueiden edustajia osallisuuteen eri tavoin liittyvistä kysymyksistä.

Tervetuloa – ja antoisaa seminaaria!