Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Tuija Brax Mikkelin vankilan uudisrakennuksen harjannostajaisissa 14.2.2011

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 14.2.2011 13.10
Puhe -

MUUTOSVARAUKSIN

Arvoisat kuulijat

Rikosseuraamuslaitoksen kiinteistökanta on vanha, ja peruskorjaustarpeita on ollut sen mukaisesti. Tiukassa määrärahatilanteessa kaikkia investointeja ei ole aina pystytty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa, vaikka tarpeita olisi ollut. Myös Mikkelin vankila sai odottaa investointipäätöstä.

Mikkelin vankilan perusparannusta ja lisärakentamista suunniteltiin jo vuosina 1996-1997. Tuolloin laadittiin hankesuunnitelma, joka aluerakenneuudistuksen ja Rikosseuraamuslaitoksen uuden organisaation myötä on monin tavoin vielä elänyt. Muutokset organisaatiossa ja aluerakenteessa ovat johtaneet siihen, että vankipaikkojen määrää ja Mikkelin vankilan roolia osana Rikosseuraamuslaitoksen kokonaisuutta on jouduttu tarkistamaan hankkeen edetessä.

Suuren ja monivaiheisen rakennushankkeen toteuttaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä suunnittelu- ja rakennusaikaisilta muutoksilta useinkaan voida välttyä. Hankkeen toteuttamispäätösten jälkeen on muun muassa vankilan tulevaa paikkamäärää kasvatettu ja teknistä varustelua on parannettu. Valitettavasti kaikki tämä näkyy myös aikataulujen pitkittymisenä ja kustannusarvioiden ylittymisenä. Niin juhlatunnelmissa kuin olemmekin, asetetuissa kustannustavoitteissa pysymisen tärkeyttä tuskin voi liikaa korostaa. Katettavina ovat vielä seuraavana vuorossa olevan peruskorjauksen kustannukset.

Voimme nähdä suunnittelu- ja rakennustöiden tuloksia. Entisten 56 vankipaikan sijaan uuteen kokonaisuuteen on suunniteltu 133 paikkaa. Lisärakennuksen valmistuttua aloitetaan vankilarakennuksen peruskorjaus. Vankilassa on ollut keskimäärin 70-100 vankia, ja Mikkelin vankila on ollut yksi kaikkein yliasutuimmista vankiloista, joten lisäpaikoille on tarvetta. Vankila tulee olemaan korkeimman turvallisuustason laitos Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Hanke on tarkoitus viedä loppuun vuoden 2013 alkuun mennessä. Mikkelin kaupungin virkamies- ja luottamusmiesjohto on tukenut hanketta voimakkaasti. Erityinen kiitos kuuluu heille siitä, että kaavoitus- ja tonttijärjestelyt ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä ja ripeästi.

Mikkelin vankila on vanhin Suomessa tällä hetkellä toiminnassa oleva vankila. Mikkelin lääninvankilan historia juontaa juurensa Venäjän vallan aikaan, jolloin Mikkelistä tuli keisari Nikolai I:n käskystä läänin pääkaupunki vuonna 1832. Carl Ludvig Engel sai lääninvankilan piirustukset valmiiksi vuonna 1840. Senaatti (ei kuitenkaan "-kiinteistöt") hyväksyi Engelin piirustukset ja kehotti kuvernööriä järjestämään urakkahuutokaupan, jolla rakennustyöt annettaisiin tehtäväksi sille, joka alhaisimmasta tarjouksesta siihen ryhtyisi. Urakkahuutokaupan voitti J.F. Bastman, ja vankila valmistui vuonna 1843. Se on toiminut samalla paikalla 168 vuotta. Mikkelin vankilan rakennushistoria ja rakennuskanta ilmentävät vankeinhoidon vaiheita ja vankila-arkkitehtuurin kehitystä läänin pääkaupungin kruununvankilasta lääninvankilaksi. Vankilalla on myös huomattava kaupunkikuvallinen merkitys.

Mikkelin vankilan historia säilyy myös peruskorjauksen jälkeen. Historiallisten rakenteiden korjaus- ja muutostyösuunnitelmissa on otettu huomioon Museoviraston asettamat vaatimukset. Korjausprosessissa vankila säilyttää ominaisluonteensa. Se on tunnistettavissa oman aikansa rakennukseksi myös korjaustöiden jälkeen. Uudessa rakennuksessa on otettu huomioon kaikki nykyaikaisen vankilarakentamisen turva- ja talotekniset erityisvaatimukset niin asuttamisen, valvonnan, toiminnan kuin vankien työtoiminnan ja kuntoutuksenkin suhteen. Ympäristönäkökulma on ollut rakentamisessa vahvasti esillä: mm. LVIA-tekniikan järjestelmävalinnoissa on haettu energiatehokkaita ratkaisuja.

Oikeusministeriön tulevaisuuskatsaukseen on kirjattu kolme merkittävää vankilakiinteistöihin liittyvää tavoitetta:

- Vankilaverkostoa uudistetaan siten, että vankilat sijaitsevat väestökehitykseen nähden oikeissa paikoissa ja että avolaitospaikkoja on riittävästi kaikilla alueilla. Vankiloiden sijainti lähellä kunnallisia palveluja edesauttaa hallittua vapauttamista ja vapauttamispolkujen rakentamista.

- Poistetaan viimeisetkin paljusellit vankiloista peruskorjausohjelman myötä.

- Tutkintavankien säilytystilat tulee saattaa kansainvälisten valvontaelinten edellyttämälle tasolle.

Mikkelin vankilan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa toteutetaan kaikkia näitä tavoitteita.

Nykyisen hallituksen aloittaessa paljuselliongelma oli mittava. Vankiloiden peruskorjausohjelman myötä paljusellien määrä on saatu vähennettyä 222:een, kun se vielä vuonna 2006 oli 736. Paljusellejä on vielä käytössä Helsingin vankilassa (73), Hämeenlinnan vankilassa (123, joista naisilla 81 ja miehillä 42) sekä Mikkelin vankilassa (26). Paljusellien määrä on vähentynyt muun muassa siksi, että osa WC:ttömistä tiloista on otettu pois vankikäytöstä. Vankilat ovat ilmoittaneet, että kaikissa niissä vankiloissa, joissa edelleen on käytössä paljusellejä, vangit voivat päästä WC-tiloihin kaikkina vuorokaudenaikoina.

Mikkelin vankilassa ongelma poistuu peruskorjauksen myötä. Myös Hämeenlinnan vankilan peruskorjaus ja Helsingin vankilan länsiselliosaston remontti ovat Rikosseuraamuslaitoksen investointiohjelmassa. Jos näihin hankkeisiin saadaan rahoitus, ne toteutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Hämeenlinnan peruskorjauksen lisäksi suunnitelmaa laaditaan Keravan vankilan uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeesta, joka ajoittuisi jo ennen Hämeenlinnaa. On tärkeää, että käytössä olevat kiinteistöt ovat asianmukaisia ja myös tilaratkaisuiltaan palvelevat nykypäivän toiminnan tarpeita.

Yksi näkökulma, joka on nostettu esille myös Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa, on vankiperheiden lasten oikeudet. Mikkelin vankilassa on hyvät uudet perhetapaamistilat. Ne ovat erittäin tärkeät myös järjestettäessä lasten ja vanhempien välisiä lapsiystävällisiä tapaamisia.

Kun päätöksiä investoinneista tehdään, väestönkehitys ja rikollisuuden alueellinen esiintyminen ovat keskeisiä päätösperusteita. Väestö ja palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin. Vankilaverkosto sen sijaan on laaja ja kattaa lähes koko maan. Vankiluvun aleneminen on mahdollistanut sen, että laitosrakennetta on voitu uudistaa. Osa ratkaisuista on ollut kipeitä, mutta välttämättömiä.

Erityisen raskas oli koko hallituksen tuella tehty päätös Konnunsuon vankilan toiminnan lakkauttamisesta. Olen iloinen siitä, miten Rikosseuraamuslaitos on löytänyt Konnunsuon vankilan työntekijöille hyvien henkilöstöpoliittisten menettelytapojen mukaisesti muista yksiköistä mielekkäitä tehtäviä. Suurimmalle osalle henkilöstöä - 76 työntekijälle - on jo löydetty uusi työpaikka joko rikosseuraamusalalta, muualta valtionhallinnosta tai muulta työnantajalta.

Osa Konnunsuon vankilassa työpaikkansa menettäneistä pystytään nimittämään virkaan Mikkelin vankilaan. Mikkelin kaupungin kanssa on tehty hyvää yhteistyötä myös järjestettäessä infotilaisuutta Konnunsuolta mahdollisesti Mikkeliin siirtyvälle henkilöstölle. Mikkelin kaupunki on sitoutunut jatkamaan tätä yhteistyötä. Siitäkin suuri kiitos Mikkelin kaupungille.

Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt ovat laatimassa yhteistyönä toimitilastrategiaa. Sen tavoitteena on tukea investointiohjelman laadintaa ja pitkän aikavälin suunnittelua.

Perinteisesti ajatellen toimitilat palvelevat ensisijaisesti valvonnan tarpeita. Selvääon, että rakenteellisilla ratkaisuilla edelleen myös rajoittamaan vankien mahdollisuutta liikkua. Esim. aidat, muurit, kalterit, särkymättömät lasit tai lukitukset palvelevat tätä tarkoitusta. Ajattelutavan muuttuminen haastaa kuitenkin toimitilasuunnittelun. Toiminnan painopisteen siirtäminen sekä toimintojen nojaaminen nykyistä enemmän vankilan ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan tuovat muutoksen myös perinteisiin toiminta- ja työtiloihin.

Toinen merkittävä näkökulma, joka on mukana Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisessä yhteistyöpaperissa, on yhteiskuntavastuu. Valtioneuvosto suosittelee, että kuntien ja valtion paikallishallinnon hankinnoista vähintään 50 %:ssa otetaan vuoteen 2015 mennessä huomioon ympäristönäkökulma. Julkisen rakentamisen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Senaatti-kiinteistöillä on tavoitteiden mukaiset ympäristöohjelmat niin kiinteistöjen ylläpidossa kuin rakentamisessakin.

Mikkelin vankilan sijainti Mikkelin keskustassa on ehdoton etu vankilan toiminnan kannalta. Käytettävissä ovat kaupungin ja sen lähiympäristön koulutus-, päihdekuntoutus-, ja työllisyyspalvelut. Mikkelin alue on Etelä-Savon maakunnan kaikkiaan noin 90 000 asukkaan keskus, jonka elinvoiman ja hyvinvoinnin halutaan perustuvan ekologisesti kestävään kehitykseen ja monialaiseen osaamiseen.

Mikkelin vankilan puitteet mahdollistavat hyvin strategiassakin mainitun vaikuttavan täytäntöönpanon järjestämisen. Vankeusrangaistusten täytäntöönpanon rinnalla vankila huolehtii tutkintavankeuden toimeenpanosta. Tutkintavankeuden kannalta vankilan keskeinen sijainti Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Keski-Suomen alueella on eduksi. Uusi vankila täyttää tehokkaasti tutkintavankeuden toimeenpanolle asetetut vaatimukset. Tutkintavankien määrä on ollut lievässä nousussa, joten lisäpaikkojen saaminen Mikkelin vankilaan osaltaan hieman helpottaa tutkintavankien yliasutusta. Yksi tutkintavankiosastoista on varattu naisvankien käyttöön.

Toivotan onneaja menestystä Mikkelin vankilan henkilökunnalle uusissa moderneissa puitteissa. Säilyttäkää se hyvä vangin tuntemukseen ja vuorovaikutukseen perustuva henki, joka Mikkelin vankilaan on luotu sen lähes 170-vuotisen historian kuluessa. Mutta olkaa myös avoimia kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamalleja, jotka edistävät vankien valmiuksia yhteiskunnassa selviytymiseksi.

Tuija Brax
Sivun alkuun