Oikeusministeri Tuija Brax puurakentamisen tulevaisuudesta Kuusamo-päivillä 4.7.2010

Oikeusministeriö 5.7.2010 4.00
Puhe -

Puurakentaminen - Pohjoisten seutujen tiheäsyisen puun tulevaisuus

Arvoisat kuulijat,

Kotiseutuliikkeen tämän vuoden kulttuuriympäristökampanjan teemana on Jokaisen oma ympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluu maiseman ja muinaisjäännösten ohella myös rakennettu ympäristö. Itse puhun tänään puurakentamisesta ja sen tulevaisuudennäkymistä Suomessa.

Puulla on monenlaisia merkityksiä ihmisten elämässä. Usealle kuusamolaiselle puu liittyy työhön ja yrittämiseen, toisille se tuo mieleen luonnon ja metsän. Puu on myös yksi niistä tekijöistä, jotka liittävät minut itseni Kuusamoon: isoisälläni oli aikoinaan Kuusamon keskustassa puuverstas.

* * * * *

Suomessa puurakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on pysynyt pitkään 40 prosentin tienoilla. Pientaloasuminen on Suomessa suosittua ja valtaosa omakotitaloista rakennetaan puusta. Pientaloasumisen idylliin liittyy kuitenkin myös ongelmia: Etenkin kasvavien kaupunkien liepeillä yleisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen, mikä sopii huonosti yhteen vanhanaikaisen hajanaisen pientaloasumisen kanssa.

Pientalorakentaminen on varmasti jatkossakin suosittua, mutta sitä tulee etenkin kaupunkiseuduilla kehittää moderniin ja tiiviimpään suuntaan. Ympäristöministeriössä on käynnissä Moderni puukaupunki -hanke, jonka tarkoituksena on edistää juuri tätä tavoitetta.

Uudenlaisen pientalorakentamisen lisäksi potentiaalia piilee myös puurakenteisissa kerrostaloissa. Valitettavasti puiset asuinkerrostalot ovat kuitenkin Suomessa vielä harvinaisuus. Sen sijaan Ruotsissa puukerrostalojen rakentamisesta on tullut todella suosittua. Tällä hetkellä asuinkerrostaloista noin viidennes rakennetaan puusta.

Suomi aloitti modernin puurakentamisen kehittämisen samaan aikaan Ruotsin kanssa 90-luvun puolivälissä, mutta valitettavasti meillä kerrostalojen puurakentaminen on jäänyt kokeiluasteelle. Palaan puurakentamisen esteisiin tarkemmin jäljempänä.

Uudiskohteiden lisäksi puuraaka-ainetta voitaisiin hyödyntää myös korjausrakentamisessa. Suomessa on lukuisia 60- ja 70-luvulla rakennettuja lähiöitä, jotka ovat tällä vuosikymmenellä mittavien korjausten tarpeessa. Puuta voidaan palomääräysten salliessa hyödyntää esimerkiksi julkisivujen uudistamisessa ja tai siitä voidaan rakentaa lisäkerros vanhan talon katolle.

* * * * *

On olemassa monta hyvää syytä edistää puurakentamista.

Puu on ensinnäkin ilmaston kannalta ylivoimainen ratkaisu muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna, koska puurakenteet ja -materiaalit toimivat hiilivarastoina. Kiloon kuivaa puuta on sitoutunut puolitoista kiloa ilmakehän hiilidioksidia. Toisin kuin muiden rakennusmateriaalien kohdalla, puuhun sitoutunut hiilidioksidi kattaa moninkertaisesti puisten rakennustuotteiden valmistamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt .

Betonin ja teräksen korvaaminen puulla olisi merkittävä ympäristöteko. Tässä piileekin toinen puurakentamisen ilmastohyöty: puulla voidaan korvata sellaisia rakennusmateriaaleja, joiden valmistaminen aiheuttaa suuret päästöt. Puupohjainen rakentaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa ja luonnonvaroja kuin betonirakentaminen.

Tällä hetkellä Suomessa rakentaminen ja rakennukset käyttävät noin 45 % kaikesta energiasta ja tuottavat yli kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä . Nykyisin valtaosa päästöistä syntyy asumisen seurauksena, mutta rakennusten energiatehokkuuden parantuessa rakentamismateriaalien ja rakentamisen päästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvaa. Päästöjen vähentämiseksi onkin kiinnitettävä huomiota kahteen seikkaan: Rakennusten energiatehokkuutta on parannettava ja toisaalta rakennusmateriaalien valmistuksesta ja rakentamisesta aiheutuvia päästöjä vähennettävä.

Rakentamisen osalta ratkaisu piilee puussa. Rakennusmateriaalien ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt pienenisivät alle puoleen, jos rakennusmateriaalina käytettäisiin betonin sijaan puuta. Luonnonvarojen kulutusta voitaisiin vähentää jopa 70 %.

Lisäetuna puun käyttämisessä on rakennusmateriaalin uusiutuvuus. Rakentamisen sivutuotteena syntyvä jäte ja lopulta myös itse rakennusmateriaali voidaan kierrättää bioenergiaksi. Näin vähennetään myös rakentamisesta syntyvän jätteen määrää.

Suomen metsistä voitaisiin kestävällä tavalla korjata nykyistä enemmän puuta. Kaikessa puurakentamisessa on silti otettava huomioon vastuullinen metsänkasvatus ja hakkuiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Ympäristö- ja ilmastohyötyjen lisäksi puurakentaminen on kannatettavaa myös talous- ja työllisyysnäkökulmasta. Puurakentaminen tarjoaa metsäteollisuudelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja samalla syntyy uusia työpaikkoja eri puolelle maata, sinne missä puuta on saatavilla. Kuusamon kannalta tilanne on erityisen lupaava, sillä pohjoisten seutujen tiheäsyinen puu on maailman parasta rakennuspuuta.

Painopisteen siirtäminen sahatavarasta valmiisiin tuotteisiin ja komponentteihin parantaa puun vientimahdollisuuksia. Samalla jalostusasteen nostaminen auttaa myös luomaan työpaikkoja, joissa voidaan hyödyntää osaavaa työvoimaa.

* * * * *

Nyt, kun olen toivottavasti saanut teidät vakuutettua puurakentamisen hyödyistä, on syytä kysyä, miksi Suomi on jäänyt puurakentamisen kehittämisessä niin reippaasti jälkeen esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista. Mitä voitaisiin tehdä puurakentamisen aseman vahvistamiseksi Suomessa?

Puurakentamisen esteistä puhuttaessa nousevat usein esiin rakennusmääräykset ja niiden paloturvallisuutta koskevat vaatimukset. Voimassaolevien palomääräysten mukaan Suomessa saa ilman automaattista vesisammutusjärjestelmää rakentaa puusta kaksikerroksisen rakennuksen. Mikäli taloon asennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä, saa kerroksia olla korkeintaan neljä.

Suomessa puutaloihin kohdistuu siis rakennusmateriaalista johtuen erityisiä vaatimuksia. Ruotsissa palomääräykset ovat sen sijaan toiminnalliset: määräyksillä vaaditaan rakennukselta tiettyä palonsietokykyä materiaalista riippumatta.

Jotta rakennusmateriaalit olisivat aidosti samalla viivalla, tulisi palomääräykset Suomessakin muuttaa toiminnallisiksi. Ratkaisevaa turvallisuuden kannalta on se, miten rakennus kestää tulta, ei se, mistä materiaalista se on rakennettu. Aidosti toiminnalliset rakennusmääräykset ovat mahdollistaneet ulkomailla korkeidenkin kerrostalojen rakentamisen: Ruotsissa on sallittua rakentaa 8-kerroksisia puutaloja ja Lontoosta löytyy jopa 9-kerroksinen puutalo. Asuntoministeri Vapaavuori on viime vuoden lopussa asettanut työryhmän pohtimaan puurakentamisen rakentamismääräyksiä ja erityisesti paloturvallisuusvaatimuksia. Odotan kiinnostuneena työryhmän raporttia.

Sen lisäksi, että puurakentamisen esteitä puretaan säädösten tasolla, valtion ja kuntien on myös itse aktiivisesti edistettävä puurakentamista. Nyt jo on käynnissä lukuisia ohjelmia puurakentamisen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Edistämisohjelmien lisäksi tarvitaan julkiselta sektorilta myös konkreettisia toimenpiteitä. Julkisissa hankinnoissa tulee suosia puun käyttöä ja näyttää näin esimerkkiä ympäristöystävällisestä rakentamisesta.

Uudet ratkaisut vaativat väistämättä myös uudenlaista osaamista. Rakennusalan koulutuksessa kaikilla koulutusasteilla on panostettava puurakentamisen osaamiseen. Suomen ainoa puuarkkitehtuurin professuuri on Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa. Aalto-yliopistosta onkin tullut puurakentamisen saralla mielenkiintoisia ideoita ja se on menestynyt alalla myös kansainvälisesti. Viime viikolla Aalto-yliopiston joukkue osallistui Madridissa järjestettyyn matalaenergiatalojen kilpailuun täysin puurakenteisella talolla ja sijoittui kilpailussa viidenneksi.

Huipputason osaamista tarvittaisiin kuitenkin lisää esimerkiksi paloturvallisuuden saralla. Myös rakennusinsinöörien koulutuksessa ja ammatillisessa opetuksessa puurakentamisen osaamista on vahvistettava.

Eri toimijoiden tulisi yhdistää voimansa ja luoda luovia puurakentamishankkeita, jotka houkuttelisivat kehittämään uusia ratkaisuja ja loisivat samalla kysyntää uudentyyppiselle puurakentamiselle. Hyvä esimerkki tästä on minulle erityisen tärkeään Nuuksion kansallispuistoon designpääkaupunkivuoden 2012 kunniaksi rakennettava luontokeskus, jonka piirustukset julkaistiin kesäkuun alussa. Keskus esittelee samaan aikaan suomalaista luontoa ja puuarkkitehtuuria, ja sen rakentamisessa pyritään mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.

* * * * *

Ihmisten asenteiden ja arvojen merkitystä kysynnän ja sen myötä tarjonnan kannalta ei tulisi väheksyä.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän hetken suurin haaste, ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on viime vuosina tullut valtavirtapolitiikkaa, jolla on vaikutusta kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Samalla ihmisten yleinen arvomaailma on muuttunut. Yksittäisten ihmisten tekemät kulutusvalinnat ja muut arkipäivän teot nähdään yhä useammin arvovalintoina, joilla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon.

Uskon, että tämä arvomaailman muutos tarjoaa myös hyvän tilaisuuden uudentyyppiselle puurakentamiselle Suomessa. Kuluttajat kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota kotinsa energiatehokkuuteen ja ilmastovaikutuksiin. Puurakentamisessa on valtava potentiaali vastata tähän kysyntään.