Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Tuija Brax toimittajailtapäivässä 9.2.2011

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 9.2.2011 11.25
Puhe -

Hyvät toimittajat

Lämpimästi tervetuloa oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen järjestämään toimittajailtapäivään. Iltapäivän aikana esitellään ajankohtaisia uudistuksia ja toimia niin kriminaalipolitiikassa yleensä kuin rikosseuraamusalalla erityisesti. Viime vuosina on tapahtunut paljon molemmissa. Tämän vuoksi tällaisen yhteisen tilaisuuden järjestäminen on ajankohtaista. Avoimella viestinnällä se hyvä ja tärkeä työ, jota tällä alalla tehdään saa ansaitsemaansa huomiota.

Kriminaalipolitiikka on yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa, jonka tavoitteena on rikosten ehkäiseminen, ennustettavan ja oikeudenmukaisen rikosoikeusjärjestelmän ylläpito, luotettavan rikosseuraamusjärjestelmän toiminnan varmistaminen sekä rikosvahinkojen ja rikollisuuskontrollin aiheuttamien kustannusten minimoiminen ja oikeudenmukainen jakaminen.

Vuosi 2010 oli oikeusministeriössä kiireistä aikaa. Oikeus- ja sisäasiainministeriön esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistuksesta annettiin esitys lokakuussa. Vuoden aikana hyväksyttiin parisuhde- ja työpaikkaväkivaltaa koskevat rikoslainmuutokset. Myös eläinsuojelurikosten seuraamuksia tehostettiin. Esitykset annettiin lahjusrikosten, rahanpesun, rasismin ja muukalaisvihan muutoksista. Loppuvuodesta annettiin esitykset lisäksi raiskausta koskevista muutoksista sekä lasten suojelemisesta seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin vapauttamismenettelyn kehittämisestä annettiin esitys, jolla vankilassa tehtäviä riskiarvioita lisätään. Sen myötä tehostetaan ehdonalaisen vapauden valvontaa. Vakavan väkivaltarikoksen uusimisriskiä arvioiva työryhmä on perustettu ja se aloitti toimintansa helmikuussa.

Muutosten tavoitteena on rikollisuuden ehkäiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Seksuaalirikollisten uusintarikollisuutta vähentävää velvoitteellista lääkehoitoa seuraamusjärjestelmässä käsittelevä esitys annettiin eduskunnalle joulukuussa. Kuulette tästä seksuaalirikoksista tuomittujen uusintarikollisuutta vähentävästä esityksestä myöhemmin iltapäivällä.

Seuraamusalan lakimuutoksista mainittakoon lisäksi vuoden 2011 alusta voimaan tullut laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä, jonka tarkoituksena on kartoittaa nuoren rikokseen syyllistymiseen vaikuttaneita syitä sekä arvioida rikokseen syyllistymisen riskiä ja edellytyksiä tukea nuorta elämään ilman rikoksia. Tarkoitus on kytkeä sosiaalihuollon toimet ja rangaistuksen täytäntöönpano aiempaa tiiviimmin toisiinsa.

Suurena uudistuksena eduskunnassa hyväksyttiin tämän vuoden alussa lähes yksimielisesti laki valvontarangaistuksesta. Näistä uudistuksista kuulette tänään asiantuntijoiden kertomana.

Kuulette tänään myös rikosseuraamusalan tavoitteesta siirtyä kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. Rikosseuraamusalalla organisaatiomuutokset ovat olleet mittavia. Rikosseuraamusalan organisaatio uudistettiin vuoden 2010 alusta jo kolmannen kerran kymmenen vuoden aikana., kun Rikosseuraamusvirasto, Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos yhdistyivät Rikosseuraamuslaitokseksi. Organisaatiouudistusten myötä on kehitetty menetelmiä, joilla vapauttamisvaiheesta saadaan mahdollisimman sujuva ja rikoksetonta elämää tukeva. Avoimemman täytäntöönpanon suuntaan liikutaan mm. valvotun koevapauden käyttöä lisäämällä ja vapauttamisyksiköitä perustamalla.

Yhdyskuntaseuraamukset ovat oleellinen osa avoimempaa täytäntöönpanoa. Yhdyskuntaseuraamusten kehittämisen edellytyksiä ja lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelemaan asetettiinkin tammikuussa 2010 toimikunta, jonka työn perusteella toimia jatketaan.

Rikosseuraamusalan haasteet ovat moninaiset. Vankien elämää leimaa kasaantuva, usein jo lapsuudessa alkanut huono-osaisuus. Tutkimukset vahvistavat käsitystä varhaisen puuttumisen ja vankeusajan kuntouttavien toimenpiteiden tärkeydestä rikosurien syventymisen ehkäisyssä.

Ensisijaisina keinoina rikoksettomaan elämään ohjaamisessa ovat toimenpiteet huomattavasti ennen kuin henkilö joutuu tekemisiin seuraamusjärjestelmän kanssa. Rangaistusajan ja erityisesti vapautumisvaiheen huolellisella suunnittelulla ja toteuttamisella voidaan kuitenkin lisätä mahdollisuuksia päästä kiinni rikoksettomaan elämään. Uusintarikollisuuden vähentämisen ja rikoksentekijän yhteiskuntaan sopeuttamisen tavoitteisiin päästään parhaiten kuntouttavin toimin sekä vankilassa että vapaudessa.

Kriminaalipolitiikan tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Seuraamusjärjestelmän toimivuutta mitataan kuitenkin usein vain uusintarikollisuusmittarein. Tämä tavoite ei kuitenkaan välttämättä mittaa kovin hyvin Rikosseuraamuslaitoksen onnistumista. Seuraamukset eivät toimi tyhjiössä.

Vaikuttavuus ja sen mittaaminen ovat kriminaalipoliittinen haaste, jota varten Rikosseuraamuslaitos ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekevät jatkuvaa arviointityötä, ja näiden vaikuttavuustutkimusten tuloksista kuulette tänään päivän viimeisissä esityksissä.

Mainittavana haasteena, vaikuttavuuden lisäksi, on vankiloiden investointiohjelman toteuttaminen vallitsevassa taloustilanteessa. Yhtenä ongelmana ovat ns. paljusellit, joiden käytön lopettamiseen oikeusministeriö on sitoutunut. Ilman wc:tä olevien sellien määrä on vähentynyt viidessä vuodessa yli 700:stä noin 200:aan ja lopuista on suunniteltu päästävän eroon lähivuosina. Tahdon kuitenkin painottaa, että jäljellä olevista ilman wc:tä olevista selleistä vangit pääsevät wc-tiloihin niin halutessaan.

Toisena merkittävänä haasteena on ulkomaalaisten vankien määrän kasvu vankiloissamme. Erityisenä ongelmana on ulkomaalaisten tutkintavankien määrä. Mahdollisuudet tehostaa ulkomaisten vankien siirtoa kärsimään rangaistuksensa kotimaassaan ovat vähäiset perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaan, ja siirrettävien vankien määrä on jäänyt pieneksi. Tällä hetkellä vanki voidaan siirtää vastoin tämän tahtoa Euroopan neuvoston niiden jäsenmaiden välillä, jotka ovat järjestelyn hyväksyneet. Siirtämistä helpottaa jonkin verran EU:n neuvoston puitepäätös, jonka tulisi olla kaikissa EU-maissa voimassa viimeistään vuoden 2011 lopussa.

Kriminaalipolitiikkaa ei tehdä tyhjiössä, vaan jatkuvassa kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Suomalainen kriminaalipolitiikka on saanut kiitosta siitä, että se tehokkaasti laskee rikosten uusintariskiä ja torjuu rikollisuutta. Tuoreimmat kehut tulevat Isosta-Britanniasta. Oikeusministeri Ken Clarke on ottamassa mallia Suomesta, koska olemme onnistuneet yhdistämään verrattain alhaisen vankiluvun alhaiseen rikollisuusasteeseen (The Times 19.1.2011).

Suuret kiitokset niin teille toimittajille kuin luennoitsijoillekin tämän päivän mahdollistamisesta. Toivon, että päivästä tulee innostava ja keskustelua herättävä. Uskon, että ylläpitämällä avointa keskustelua Suomen kriminaalipolitiikka säilyy tulevaisuudessakin osana hyvinvointipolitiikkaa, jossa ihmiset voivat luottaa rikosvastuun joutuisaan toteutumiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Te toimittajat olette tärkeässä roolissa, jotta keskustelu rikoksesta ja rangaistuksesta säilyy totuudenmukaisena ja hyvinvointiyhteiskuntamme arvot säilyttävänä.

Kiitos ja toivon teille antoisaa iltapäivää!

Tuija Brax
Sivun alkuun