Oikeusministeri Tuija Brax Vankilan varjosta valoon -seminaarissa 4.11.2010
Hyvät seminaarin osanottajat Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaukseen on kirjattu linjaus, että seuraamusjärjestelmässä painopistettä siirretään laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanossa suljetuista laitoksista avolaitoksiin. Tulevaisuuskatsaukset on tarkoitettu rakennuspuiksi tulevalle hallitusohjelmalle. Näiden linjausten taustalla ovat sekä täytäntöönpanon vaikuttavuuden lisääminen että taloudelliset tekijät. Tavoitteena on, että "vankilan heittämä varjo" olisi nykyistä pienempi.
Konkreettisina toimenpiteinä on tulevaisuuskatsaukseen kirjattu seuraavia tavoitteita:
-vapauttamisvaiheen tukitoimia laajennetaan
-valvotun koevapauden käyttöä lisätään
-vapauttamisyksiköitä perustetaan suurimpien kasvukeskusten läheisyyteen ja niissä järjestetään tehostettua vapauttamisen valmistelua
Kriminaalipolitiikan tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen ja täytäntöönpanon turvallisuus. Nämä molemmat näkökulmat ovat aina mukana myös rangaistusten täytäntöönpanossa.
Seuraamusjärjestelmän kehittämistyö
Yksi vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain perusajatuksia on vaiheittainen, hallittu vapauttaminen. Vankeuslaissa on sisään kirjoitettuna rakenteet toimeenpanon sisällön kehittämistyölle. Vankeuslaki velvoittaa laatimaanvangeille yksilölliset rangaistusajan suunnitelmat, jotka koskevat rangaistuksen suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta. Rangaistusajan suunnitelman pohjaksi tehdään riski- ja tarvearvio. Uusimisriskitekijöiden lisäksi kartoitetaan vahvuudet jotka tukevat rikoksetonta elämää. Kunnossa olevat ja hyvät suhteet perheeseen ovat varmasti yksi tällainen tukipilari.
Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten vankeusrangaistuksen kesto ja tiedot vangista ja hänen olosuhteistaan.
Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä vangin kanssa. Vangin suostumuksella ollaan yhteydessä hänen koti- tai asuinkuntansa viranomaisten, muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Myös vapauttamissuunnitelman tekemisen tulisi tapahtua vastaavalla tavalla verkostotyönä.
Suunnitelman toteutumista on lain mukaan myös seurattava. Se on otettava uudelleen käsiteltäväksi säännöllisin väliajoin. Myös suunnitelman laiminlyöntejä on seurattava. Avainhenkilö on asiasta vastaava virkamies, useimmiten rikosseuraamusesimies.
Vankeuslaki velvoittaa myös vangin perheen ja lasten ottamista huomioon. Perhe on otettava huomioon sekä rangaistuksen täytäntöönpanossa että vapauttamisprosessissa. Tämä voi tarkoittaa eri asioita: Perhe voi olla voimavara, mutta perhesuhteissa saattaa myös olla keskinäistä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Konkreettisesti perheen ottaminen huomioon voi tarkoittaa esimerkiksi, että rangaistusajan suunnitelmassa otetaan tavoitteeksi tuomitun motivoiminen osallistumaan väkivaltaista käyttäytymistä vähentävään toimintaohjelmaan.
Vankeuslaki muodostaa hyvän perustan rangaistusten täytäntöönpanolle ja täytäntöönpanon sisällön kehittämiselle vankilassa. Vaihtoehtojen löytäminen ehdottomille vankeusrangaistuksille on kuitenkin keskeinen tavoite Suomen kriminaalipolitiikassa.
Lyhyelläkin ehdottomalla vankeusrangaistuksella on usein tosiasiallisia haittavaikutuksia rikokseen syyllistyneenelämään. Työ- tai opiskelupaikka saatetaan rangaistuksen vuoksi menettää. Tämä voi johtaa sosiaalisen tilanteen heikkenemisen ja taloudellisiin vaikeuksiin, ja edelleen vaikuttaa vangin perheen ja lasten elämään. Perhesuhteiden ylläpitäminen vankeusaikana väistämättä vaikeutuu. Seuraamusjärjestelmää onkin pyritty kehittämään erityisesti vapaudessa suoritettavilla seuraamuksilla entistä monipuolisemmaksi ja sosiaalisesti tasa-arvoisemmaksi.
Valvottu koevapaus
Valvottu koevapaus on otettu käyttöön vuonna 2006. Käytännössä valvottu koevapaus tarkoittaa, että vankeusrangaistuksen loppuvaiheessa vankilasta vapaudutaankin asteittain. Vanki voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Valvottu koevapaus valmistellaan huolellisesti ja valmistelussa selvitetään mm. vangin asuinolosuhteiden soveltuvuus koevapauden toimeenpanoon. Valmistelun aikana ollaan yhteydessä koevapauden toimeenpanoon liittyvien viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa.
Koevapaus on vaativa toimeenpanon muoto. Koevapauteen sisältyy toimintavelvoite ja ehtoihin kuuluu muun muassa se, että vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita koevapauden aikana. Hänen on suostuttava päihteettömyyden valvontaan ja sitouduttava noudattamaan yhteydenpitovelvoitetta. Valvotussa koevapaudessa yhteydenpito hoidetaan pääasiassa puhelinvalvonnalla ja vanki käy antamassa päihteettömyyden vahvistavat testit vankilassa. Hänellä on kuitenkin mahdollisuus asua kotonaan ja perheensä luona.
Teknologian nopea kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi nykyistä avoimempaan suuntaan.
Valvontarangaistus
Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys valvontarangaistusta ja sähköistä valvontaa avolaitoksissa koskevaksi lainsäädännöksi. Tavoitteena on että valvontarangaistus tulee voimaan ensi vuoden syksynä.
Esityksessä ehdotettava valvontarangaistus olisi järjestelmässämme uusiyhdyskuntaseuraamus. Valvontarangaistuksen pääasiallisena sisältönä olisi velvollisuus noudattaa yksilöllisesti suunniteltua päiväohjelmaa sekä velvollisuus noudattaa määriteltyjä liikkumisvapauden rajoituksia. Tuomittu olisi velvollinen pysyttelemään rangaistuksen suorittamispaikassa, tavallisesti kodissaan, aina kun hänellä ei ole toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyä perustetta poistua asunnosta. Valvontarangaistus edellyttäisi tuomitulta myös ehdotonta päihteettömyyttä.
Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijän kanssa samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset ovat suostuneet siihen. Perustuslain mukaan myös lapsia koskevat periaatteessa yhtäläiset perusoikeudet kuin aikuisia. Heitä on kohdeltava yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Alle 18-vuotiaalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hän on täyttänyt 12 vuotta ja alle 12-vuotiaan lapsen mielipide on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Suostumuksen alaikäisen puolesta antaa hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa. Jos alaikäinen perustellusti - esimerkiksi tuomittua kohtaan tuntemansa pelon vuoksi - vastustaa täytäntöönpanoa asunnossa ja hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä arvioimaan asiaa, suostumusta ei saa antaa. Lain valmistelussa on siis otettu huomioon myös se, että rangaistuksen suorittaminen kotona voi olla vastoin lapsen etua.
Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan myös sähköisten, vangin liikkumisen seuraamista helpottavien valvontamenetelmien käyttöönottoa avolaitoksissa. Tämä tekniikka mahdollistaisi avolaitossijoitusten lisäämisen, jolloin nykyistä useampi vankeusrangaistusta suorittava voisi suorittaa osan rangaistuksestaan avovankilassa. Avovankilan etuna on mm. se, että yhteydenpitoa läheisiin on laajemmin mahdollista kuin suljetuissa laitoksissa.
Avolaitosvankien osuus kaikista rangaistusvangeista on viime vuosina noussut. Vuonna 2009 oli rangaistusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä 32 prosenttia ja ensi vuonna tavoitteena on 34 prosenttia.
Yhdyskuntaseuraamustoimikunta
Oikeusministeriö on myös asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Toimikunnan työ liittyy alussa todettuun kriminaalipoliittiseen linjaukseen; painopisteen siirtämiseen vankilassa suoritettavista rangaistuksista yhdyskuntaseuraamuksiin. Vankeuden vaihtoehtojen kehittämisen lähtökohtana on se, että uusintarikollisuutta voidaan tehokkaammin vähentää, kun tuomittu suorittaa rangaistustaan omassa yhteisössään ja saa tukitoimia ja kuntoutusta vankilan ulkopuolella.
Vanajan vankilan perheosasto
Vanajan vankilan perheosasto on hyvä esimerkki siitä, miten yhteinen tavoite ja hyvä yhteistyö eri hallinnonalojen välillä tuottaa erinomaisen ratkaisun. Päätös alle kaksivuotiaan lapsen sijoittamisesta vanhempansa mukana vankilaan tehdään lastensuojelulain perusteella. Päätöksenteko siirrettiin rikosseuraamuslaitokselta lastensuojeluviranomaisille 1.3.2010 lukien. Vankilaan mahdollisesti vanhemman mukana sijoitettavasta lapsesta tehdään aivan samanlainen lastensuojelupäätös kuin muistakin lapsista, jotka joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Näin korostuu se, että päätös tehdään lapsen edun näkökulmasta.
Toiminta Vanajan vankilan perheosastolla on käynnistynyt hyvin. Tämä on kuitenkin edellyttänyt paljon yhteistyötä, yhteisistä pelisäännöistä ja toimintamalleista sopimista. Vankilan johtajalta saadun palautteen mukaan vankilassa vanhempansa mukana olevien lapsien tilanne ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin tänä päivänä. Vuoden 2011 alusta on tarkoitus tulla voimaan laki, jolla vankilan lastensuojelullinen osa eli perheosasto tulisi hallinnollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen.
Lopuksi
Uusintarikollisuuden vähentämiseksi tarvitaan siis toimia kaikilla kuvaamillani saroilla: seuraamusjärjestelmän kehittämisen lisäksi jokaisessa rangaistuksen suorittamisen vaiheessa täytyy pitää tavoitteet kirkkaana mielessä. Rikosseuraamuslaitos tekee omaa strategiatyötään, ja siinä korostuvat aktiivinen yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ja oman toiminnan kehittäminen niin, että voidaan turvallisesti siirtyä kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa.
Yksin oikeusministeriön tai Rikosseuraamuslaitoksen toimet eivät riitä, vaan tarvitsemme yhteistyötä ja yhteistä tahtoa, jotta voimme löytää tuomituille polkuja rikoksettomaan elämään. Näin sanoin toivotan teille innostavaa yhteistyöseminaaria!