Hyppää sisältöön
Media

Selvitys ei suosittele positiivista luottotietorekisteriä

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 24.4.2013 9.29
Tiedote -

Luottotietojen käsittelyä koskevan kansallisen lainsäädännön muutoksista tulisi toistaiseksi pidättäytyä. Tätä suositellaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä, jossa on arvioitu oikeudellisesta näkökulmasta edellytyksiä säännellä positiivisten luottotietojen kokoamista ja käyttöä.

Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan. Luottotietorekisteriin tallennetaan Suomessa nykyisin tiedot maksuhäiriöistä eli ns. negatiiviset luottotiedot.

Professori Ahti Saarenpään selvityksessä asian tarkastelussa ovat mukana henkilötietojen suojan lisäksi myös perusoikeuskehitys sekä luottolaitos- ja kuluttajansuojalainsäädäntö samoin kuin asiaan vaikuttavan eurooppalaisen sääntelyn uudistusnäkymät.

Lainsäädännön kehittämistä puoltavia yleisiä tekijöitä ovat selvityksen mukaan informaatiotasapainon edistäminen luottosuhteissa, luottotietotoiminnan kehitys sekä ylivelkaantumisen seuranta. Lainsäädäntömuutosta vastaan puhuvia seikkoja ovat puolestaan henkilötietojen suojan merkityksen kasvu nykyaikaisessa oikeusvaltiossa, henkilöluottotietojen muuttunut asema osana kuluttajasuojan sääntelyä sekä positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin järjestämisen ongelmallisuus.

EU:ssa valmistellaan parhaillaan uutta henkilötietoasetusta, asuntoluottodirektiiviä ja tietoturvallisuusdirektiiviä. Niiden hyväksymistä ja vaikutuksia tulisi odottaa ennen kuin kansallista lainsäädäntöä mahdollisesti ryhdytään muuttamaan. Ennenaikaiset muutokset saattaisivat johtaa tempoilevaan lainsäädäntöön ja aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia.

Kattavia ja ajantasaisia tietoja sisältävä rekisteri henkilöiden taloudellisesta tilanteesta olisi luonteeltaan ns. perusrekisteri, jollaisen tulisi selvittäjän mukaan olla julkisen sektorin ylläpitämä. Rekisterin luominen edellyttäisi monisäikeistä lainsäädännön uudistamista samoin kuin eri toimijoiden ja etenkin rekisteröitävien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien näkökohtien tasapainoista yhteensovittamista.

Ministeri Henriksson: Keskustelua peruskysymyksistä on syytä jatkaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson pitää selvitystä hyvänä pohjana yhteiskunnallisen keskustelun jatkamiselle positiivisista luottotiedoista.

- Selvityksen antamaa taustaa vasten on hyvä kysyä, mitä tietoja yksilön taloudellisesta asemasta oikeastaan olisimme valmiita keräämään ja mihin kaikkiin tarkoituksiin näitä tietoja katsoisimme voitavan käyttää. Kenen toimesta tällaista rekisteriä ylläpidettäisiin ja miten tietojenkäsittelyn kustannukset katettaisiin? Meillä ei ole toistaiseksi asiasta käytettyjen puheenvuorojen perusteella laajasti hyväksyttyä, kirkastunutta käsitystä tällaisista asiaan vaikuttavista perustavanlaatuisista seikoista, Henriksson huomauttaa.

- Massiivisen, käytännössä lähes kaikki Suomessa asuvat ihmiset kattavan yhteiskunnallisen perusrekisterin luomiseen ei pidä ryhtyä kevein perustein eikä pelkästään sen vuoksi, että tiedot ehkä saattaisivat olla hyödyllisiä jollekulle.

Oikeusministeri yhtyy selvityksen suositukseen siitä, että ei ole aihetta välittömiin lainsäädäntötoimiin.

- Tässä vaiheessa on sen sijaan syytä osallistua asian kannalta merkityksellisen eurooppalaisen lainsäädännön kehittämiseen. Samalla on seurattava, millaisia ratkaisuja luottoalan toimijat itse pitävät tavoiteltavina ja toimivina jo voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, Henriksson toteaa.

Lisätietoja: lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, puh. 02951 50318
sähköposti: [email protected]

Anna-Maja Henriksson
Sivun alkuun