Suora vaikuttaminen kiinnostaa kansalaisia
Suomalaiset ja erityisesti nuoret haluaisivat osallistua nykyistä useammin kansanäänestyksiin tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, ilmenee oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2013 julkaisusta.
Myös muut suorat vaikuttamismuodot kiinnostavat kansalaisia. Puolitoista vuotta käytössä ollut laki kansalaisaloitteesta näyttää toimivan tarkoituksenmukaisesti, sillä aloiteoikeutta on käytetty ahkerasti. Myös kunnallinen aloiteoikeus voi nostaa keskeisiä asiakysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun vaalien välillä.
Sami Borgin toimittama Demokratiaindikaattorit 2013 raportti tarkastelee monipuolisesti suomalaisen demokratian yleistä tilaa ja kehitystä, kuntademokratiaa sekä nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Laajan aineistopohjan perusteella suomalainen nykydemokratia toimii kohtuullisen hyvin. Kolme neljästä äänioikeutetusta on ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta ja löytää puolueen, joka edustaa oma näkemystä suhteellisen hyvin.
Suurimpia haasteita ovat vaalien äänestysaktiivisuus ja osallistuminen puolueiden toimintaan. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia. Puolueisiin kuuluu vuonna 2013 jäsenenä enää kuusi prosenttia äänioikeutetuista. Osuus oli kolminkertainen 1970-luvun alussa.
Kansalaisraatikin haluaa lisätä kansanäänestystä
Myös demokratian ongelmia ja ratkaisuja pohtinut kansalaisraati piti merkittävimpänä demokratian ongelmana kansanäänestyksen vähäistä käyttöä Suomessa. Ratkaisuksi raati ehdotti kansanäänestyksen laajempaa käyttöä ja kytkemistä kaikkiin vaaleihin. Toisaalta raadissa ehdotettiin kansalaisaloitteen kehittämistä siten, että aloitetta voisi kannattamisen lisäksi myös vastustaa.
Kuluvana vuonna työskennellyt kansalaisraati koostui pääosin väestörekisteristä satunnaisotannalla valituista henkilöistä. Raadin toteuttivat oikeusministeriön toimeksiannosta Kuluttajatutkimuskeskus ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.
Sekä Demokratiaindikaattorit-raportti että kansalaisraadin toteuttaminen liittyvät demokratiapoliittisen selonteon valmisteluun. Selonteon tausta-aineistoksi on myös koottu eri ministeriöistä kuvaus valtioneuvoston demokratiahankkeista vuosina 2002-2013. Ensimmäinen demokratiaselonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2014.
Demokratiatunnustus Matti Virpiarolle ja Pekka Saurille
Ensimmäiset demokratiatunnustukset myönnettiin tänään Demokratiapäivän yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Matti Virpiarolle ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille. He saivat tunnustusta selkeästä ja ymmärrettävästä viestinnästään sekä työstään avoimen hallinnon ja kansalaisten vaikuttamisen edistämiseksi. - Lue lisää valtiovarainministeriön tiedotteesta.
Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, puh. 02951 50348,
sähköposti: [email protected]
Kansalaisraati: erikoistutkija Mikko Rask, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. 050 322 2012, sähköposti: [email protected]