Turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen laatua selvitetty
Turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen laajuudesta ja laadusta on julkaistu selvitys. Oikeusministeriön tilaaman tutkimuksen väliraportissa käsitellään sitä, miten turvapaikanhakijat ovat löytäneet oikeusapupalvelujen tarjoajat, mitä hyvää ja mitä heikkouksia oikeusavussa on ollut ja ovatko turvapaikanhakijat saaneet tarvitsemansa avun.
Väliraportti on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään ihmisten kokemuksia julkisen oikeusavun saatavuudesta ja laadusta. Turvapaikanhakijoille tarjottava oikeusapu on osa tätä kokonaisuutta. Tutkimuksessa on erityisesti selvitetty, mitä vaikutuksia on ollut muutoksilla, joita tehtiin turvapaikanhakijoiden oikeusapua koskevaan lainsäädäntöön vuonna 2016.
– Oikeusvaltiossa jokaisen ihmisen on saatava asiansa käsitellyksi oikeuslaitoksessa. Oikeusapu mahdollistaa jokaisen oikeusprosessin, vaikka tuloja ei olisikaan. Käynnistin selvityksen, jotta voimme kehittää oikeusapupalveluja. Harkitsemme nyt huolellisesti jatkotoimia. Olemme tarttuneet selvityksessä esiin tuotuihin ongelmiin sekä esitettyihin toimenpiteisiin, ja haemme ratkaisuja. Ryhdymme sisäministeriön kanssa selvittämään mahdollisia säädösmuutoksia ulkomaalaislakiin turvapaikka-asian valitusajan ja oikeusavun laajuuden osalta. Nämä säädösmuutokset arvioidaan ja valmistellaan huolellisesti kuten kaikki lainsäädäntöhankkeet, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.
– Selvitämme myös keinoja, joilla turvataan asiantuntevien avustajien riittävä määrä, Häkkänen kertoo.
Oikeusministeriö on jo tehnyt muutoksia tilanteen parantamiseksi.
– Palkkioasetusta on muutettu niin, että tuomioistuin voi erityisistä syistä johtuen arvioida palkkion kohtuullisuutta poiketen säädetyistä määristä, sanoo ministeri Häkkänen.
Ministeriö on myös mukana Maahanmuuttoviraston hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää yleistä oikeudellista neuvontaa turvapaikanhakijoille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Oikeusapua voi tällä hetkellä saada julkisin varoin kustannettuna koko turvapaikkaprosessin ajan, turvapaikkahakemuksen tekemisestä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Yli kaksi kolmasosaa kaikista turvapaikanhakijoista on hakenut julkisin varoin kustannettua oikeusapua. Esimerkiksi vuosina 2015-2017 hakijoita oli 28 657 ja heistä 99 prosentille myönnettiin oikeusapu. Kolmasosa ei ole hakenut oikeusapua joko siksi, että tieto oikeusavusta ei ole saavuttanut heitä tai siksi, etteivät he ole kokeneet tarvetta oikeusapuun.
Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita -hanke on osa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Sen toteuttavat Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Siirtolaisuusinstituutti ja Owal Group. Tutkimusta tarvitaan oikeusapupalvelujen strategista suunnittelua ja lainsäädännön muutostarpeiden arviointia varten.
Lisätietoa: erityisavustaja Lauri Koskentausta, puh. 02951 50131, sähköposti: [email protected]