FI SV

Työryhmä arvioi korkeimpien oikeuksien yhdistämisen vaikutuksia

Oikeusministeriö 9.1.2015 11.01
Tiedote

Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhdistäminen selkeyttäisi tuomioistuinlaitoksen rakennetta ja muutoksenhakuteitä, katsoo oikeusministeriön asettama työryhmä. Yhdistetyllä ylimmällä tuomioistuimella olisi myös nykyistä paremmat edellytykset ohjata oikeuskäytäntöä ja lainsäädännön soveltamista yhdenmukaisin perustein. Yhdistäminen edellyttäisi huolellista valmistelua, eikä työryhmä ota kantaa siihen, tulisiko ylimmät tuomioistuimet yhdistää.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää korkeimpien oikeuksien organisatorisesta yhdistämisestä aiheutuvat vaikutukset oikeusturvaan sekä toiminnalliset hyödyt ja haitat, joita mahdollinen yhdistäminen toisi mukanaan. Työryhmä luovutti selvityksensä tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.

- Ajatus yhdestä ylimmästä tuomioistuimesta on rohkea ja ennakkoluuloton. Oikeudellinen ympäristö on kuitenkin muuttunut niin, että myös tuomioistuinjärjestelmämme perusrakenteita on kyettävä katsomaan uusin silmin, jos sen arvioidaan edistävän oikeusturvaa, sanoi Henriksson selvityksen vastaanottaessaan.

Ylin tuomiovalta Suomessa jakautuu perustuslaissa säädetyllä tavalla ylimpien tuomioistuinten kesken. Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa ja korkein hallinto-oikeus hallintolainkäyttöasioissa.

Työryhmän arvion mukaan yhdistäminen mahdollistaisi asiantuntemuksen tehokkaamman käytön yli tuomioistuinten linjarajojen. Lisäksi se vahvistaisi eri prosessilajien (riita-, rikos- ja hallintoprosessi) tasapainoista kehittymistä. Yhdistetyn ylimmän tuomioistuimen edellytykset oikeuslaitoksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle olisivat nykyistä kaksijakoista järjestelmää paremmat.

Työryhmä painottaa, että yhdistämisen vaikutukset lainkäytön laatuun ovat vahvasti riippuvaisia yhdistämisen toteuttamistavasta. Yhdistämisen tulisi siksi perustua huolelliseen ja kummankin tuomioistuinlinjan erityispiirteet huomioon ottavaan valmisteluun. Ylimpien tuomioistuinten asiantuntemusta olisi tehokkaasti hyödynnettävä valmistelussa.

Työryhmä on mietinnössään hahmottanut kolme pääpiirteistä mallia yhdistämisen hyötyjen ja haittojen konkreettisemman arvioinnin pohjaksi. Mallit kuvaavat kolmea eri vaihtoehtoa sen mukaan, mikä olisi yhdistetyn tuomioistuimen tehtävä ja asiamäärä.

Ensimmäisessä mallissa työryhmä on arvioinut yhdistetyn tuomioistuimen toimintaa nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa korkein hallinto-oikeus ratkaisisi edelleen merkittävän määrän muita kuin ennakkopäätösasioita. Toisessa mallissa arvio perustuu tilanteeseen, jossa korkeimpien oikeuksien tehtäviä on muutettu ja korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösrooli on selkeästi vahvistunut. Kolmannessa mallissa korkeimpien oikeuksien toimintojen yhdistäminen olisi viety kaikkein pisimmälle. Siinä ylin tuomioistuin toimisi lähtökohtaisesti yksinomaan ennakkopäätöksiä antavana tuomioistuimena.

Työryhmän toimeksiannon taustalla oli Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013-2025 tehty ehdotus.

Korkeimpien oikeuksien yhdistäminen vaatii perustuslain muuttamista. Uudistuksen mahdollinen toteutuminen ajoittuisi 2020-luvulle.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää (Helsingin yliopisto), puh. 02941 22480, sähköposti [email protected] ja työryhmän sihteeri, johdon asiantuntija Tea Skog (OM), puh. 02951 50466, sähköposti: [email protected]