FI SV

Työryhmä ehdottaa aiempaa useampia rikoksia sakkomenettelyyn

Oikeusministeriö 1.12.2016 11.33
Tiedote
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että syyttäjä voisi määrätä sakkorangaistuksen rikoksista, joista säädetty rangaistus on enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Sakkomenettelyyn siirrettäisiin myös eräitä sellaisia rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

Sakkomenettelyssä ei voisi jatkossakaan määrätä sakkoa ankarampaa rangaistusta. Vankeuteen johtavat teot käsiteltäisiin edelleen tuomioistuimissa. Edellytyksenä olisi lisäksi aina se, että asia on selvä ja yksinkertainen.

Nykyisin syyttäjä voi määrätä sakkorangaistuksen rikoksesta, josta säädetty rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Ehdotettu uudistus merkitsisi, että syyttäjä voisi selvissä ja yksinkertaisissa tapauksissa määrätä sakon muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, huumausainerikoksesta, vesiliikennejuopumuksesta, ampuma-aserikoksesta ja eräistä omaisuusrikoksista. Asiassa ei tarvittaisi tuomioistuinkäsittelyä.

Ehdotuksen valmistelussa on arvioitu, mitkä rikokset voivat soveltua käsiteltäviksi tuomioistuimen ulkopuolella. Sakkomenettelyyn ei ehdoteta siirrettäväksi esimerkiksi pahoinpitelyä, laitonta uhkausta eikä lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Asia voidaan käsitellä sakkomenettelyssä vain, jos teko on yleisen seuraamuskäytännön perusteella sakolla sovitettavissa.

Sakkomenettely ei edellyttäisi rikoksen tunnustamista

Käyttöalan laajentamisen ohella työryhmä ehdottaa muitakin muutoksia sakkomenettelyyn. Työryhmä poistaisi sakkomenettelyn käytön edellytyksistä rikoksen tunnustamisen ja seuraamuksen hyväksymisen. Edellytyksenä säilyisi, että epäilty suostuu asian ratkaisemiseen sakkomenettelyssä ja luopuu oikeudestaan suulliseen oikeudenkäyntiin.

Nykyinen sääntely sakkomenettelyn käytön edellytyksistä on varsin raskas ja rajoittaa myös muutoksenhakua. Jos henkilö on tunnustanut teon ja hyväksynyt seuraamuksen, ei hän voi enää muutoksenhakuvaiheessa tehokkaasti kiistää syyllistymistään tekoon.

Muutoksen vastapainoksi ehdotetaan epäillyn oikeusturvan parantamista siten, että hän voisi valittaa sakosta tuomioistuimeen ja kiistää syyllisyytensä.

Jos rikoksella on uhri, sakkomenettelyn käyttö edellyttäisi jatkossakin hänen suostumustaan.

Ajokiellon määräisi aina poliisi

Työryhmä ehdottaa, että ajokiellon määrääminen siirrettäisiin kaikilta osin poliisille. Poliisi määräisi ajokiellon hallinnollisesti sen jälkeen, kun liikennerikos on ratkaistu joko sakkomenettelyssä tai tuomioistuimessa. Nykyisin esimerkiksi rattijuopumukseen liittyvä ajokielto on määrättävä tuomioistuimessa, mikä estää sakkomenettelyn käytön.

Lisäksi ajokieltomenettelyä yksinkertaistettaisiin, ja muutoksenhaku ajokieltopäätöksiin tapahtuisi vaatimalla oikaisua ja valittamalla sen jälkeen hallinto-oikeuteen.

Tuomioistuimet voisivat keskittyä ydintehtäviinsä

Sakkomenettelyn laajentamisen tavoitteena on pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaisesti mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviinsä. Kun entistä useampia selviä ja yksinkertaisia rikosasioita käsiteltäisiin sakkomenettelyssä, tuomioistuimet ja syyttäjät voisivat keskittyä vaativampiin asioihin.

Ehdotettu uudistus merkitsisi myös rikosasioiden käsittelyn nopeutumista sekä kustannussäästöjä. Valtion kustannukset voisivat työryhmän arvion mukaan vähentyä pitkällä aikavälillä useita miljoonia euroja vuodessa.

Työryhmä arvioi, että sakkomenettelyn laajentamisen myötä noin 10 000 asiaa siirtyisi tuomioistuinten kirjallisesta menettelystä sakkomenettelyyn. Asioista noin puolet olisi rattijuopumuksia. Uudistus vähentäisi myös vankilukua, koska sakkomenettelyssä määrättyjä sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi.

Ehdotetut muutokset koskevat 1. joulukuuta voimaan tullutta uutta sakkomenettelyä. Työryhmän mietintö oli yksimielinen.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen, oikeusministeriö, puh. 02951 50165, sähköposti: [email protected]