Hyppää sisältöön
Media

Työryhmä selvitti viittomakielisten oikeuksien toteutumista - katso tiedote viittomakielellä

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 19.4.2011 6.55
Tiedote -

Viittomakielisten oikeudellinen asema ja palvelut vaihtelevat suuresti hallinnonaloittain. Oikeusministeriön työryhmän mielestä viittomakielisten palveluiden järjestämisessä tarvitaan hallinnonalat ylittävää yhteistyötä viittomakielisten oikeuksien toteuttamiseksi.

Oikeusministeriön työryhmä kartoitti, miten viittomakielisten oikeudellista asemaa koskeneet ministeriön vuoden 1996 työryhmämietinnön suositukset ovat käytännössä toteutuneet. Lisäksi työn taustalla oli vuonna 2010 julkaistu Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma suosituksineen.

Viittomakielisten oikeudet on turvattu perustuslaissa, mutta työryhmän mukaan muissa laeissa viittomakielen käyttäjät on huomioitu vaihtelevasti. Vaikka lainsäädännön tasolla viittomakielisten asema on parantunut, käytännössä uudistusten toimeenpano ei aina ole toteutunut odotetusti.

Viittomakielisen opetuksen, päivähoidon ja esiopetuksen saaminen vaihtelee alueellisesti ja kouluittain. Kunnilla ei ole riittävästi resursseja eikä viittomakielisiä opettajia. Päivähoidossa on pulaa viittomakielisistä ohjaajista. Mahdollisiksi parannuskeinoiksi työryhmä ehdottaa etäopetusta ja kiertävien opettajien käyttöä.

Työryhmän mielestä viittomakielisten tulkkauspalvelujen keskittäminen valtiolle oli onnistunut uudistus sikäli, että se yhdenmukaisti päätöstenteon ja paransi asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Tulkkien alueellisessa saatavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Myös tulkkauksen laatua tulisi parantaa.

Lisäksi viranomaisten tiedottamista viittomakielisille ja etenkin kommunikointia kriisitilanteissa tulisi kehittää. Viittomakielisten on saatava tietoa omalla kielellään ja heidän on voitava hälyttää apua hätätilanteissa. Myös tutkimuksessa ja kulttuuritarjonnassa olisi parannettavaa. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jonka ratifiointia parhaillaan valmistellaan, korostetaan viittomakielisten mahdollisuutta osallistua heitä koskevien palvelujen suunnitteluun.

Viittomakieltä käyttäviä kuuroja tai huonokuuloisia on Suomessa 4 000 - 5 000. Heikoimmassa asemassa ovat suomenruotsalaiset viittomakielen käyttäjät, joita on vain 100 - 400. Heidän viittomakielensä on katoamassa ilman nopeita, kattavia toimia. Uusia haasteita tuovat kuurot maahanmuuttajat. Heitä on noin 120, joista suurin osa venäläisiä.

Viittomakielistä aineistoa löytyy muun muassa oikeusministeriön www.vaalit.fi-sivuilta. Valtionhallinto on tuottanut jonkin verran viittomakielistä aineistoa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun oikeusministeriö tiedottaa uudesta mietinnöstä viittomakielellä.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, johtaja Johanna Suurpää, OM, p. 09 1606 7800,
työryhmän sihteerit: ylitarkastaja Reetta Peltonen, OM, puh. 09 1606 7931, sähköposti: [email protected] ja viittomakieliyksikön päällikkö Pirkko Selin-Grönlund, Kuurojen Liitto ry, puh. 050 536 7810, sähköposti: [email protected]

Tuija Brax
Sivun alkuun