Uusi adoptiolaki voimaan heinäkuun alusta

Adoptiolain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptioissa.

Muutoksia adoption edellytyksiin

Laissa säädetään lapsen ja adoptionhakijan välisestä vähimmäis- ja enimmäisikäerosta alaikäisen lapsen adoptiossa. Ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saa olla 50 vuotta vanhempi. Vähimmäisikä on 25 vuotta kuten nykyisinkin.

Ikärajoja ei sovelleta perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voidaan muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta perustelua syytä.

Kuten nykyisinkin, vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä.

Kotimaiseen adoptioon tarvitaan jatkossa adoptiolupa

Adoptioprosessin ensimmäinen vaihe on jatkossakin adoptioneuvonta. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaaliviranomaiset ja Pelastakaa Lapset ry.

Uutta on se, että alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan jatkossa adoptiolautakunnan lupa myös silloin, kun adoptio tapahtuu kotimaasta. Tähän asti lautakunnan lupaa on vaadittu vain kansainväliseen adoptioon.

Adoptiolupaa ei tarvita, jos hakija on adoptoimassa puolisonsa lapsen tai lapsen, joka muuten on ennestään ollut vakiintuneesti hänen hoidettavanaan ja kasvatettavanaan, esimerkiksi sijaislapsena.

Myös itsenäiset adoptiot ulkomailta luvanvaraisiksi

Henkilön, joka haluaa adoptoida alaikäisen lapsen ulkomailta, tulee adoptioneuvonnan lisäksi pyytää kansainvälistä adoptiopalvelua toimiluvan saaneelta palvelunantajalta. Palvelunantajina toimivat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia ry.

Poikkeustapauksissa lapsi voidaan kuitenkin adoptoida ulkomailta myös muuten kuin palvelunantajan välityksellä. Myös näihin niin kutsuttuihin itsenäisiin adoptioihin on jatkossa saatava adoptiolautakunnan lupa. Lupa ilman palvelunantajaa tapahtuvaan kansainväliseen adoptioon voidaan myöntää lähinnä silloin, kun adoptoitava lapsi on hakijan lähisukulainen. Jos lapsi adoptoidaan ulkomailta Suomeen ilman lautakunnan lupaa, adoptiota ei voida tunnustaa Suomessa päteväksi.

Adoptiolautakunta siirtyy Valviraan

Adoptiolupia käsittelevä adoptiolautakunta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriöstä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon.

Ns. avoin adoptio mahdolliseksi

Uusi laki sisältää säännökset myös ns. avoimesta adoptiosta. Käräjäoikeus voi vahvistaa, että adoptiolapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Edellytyksenä on, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua.

Käytännössä adoptiolapsen oikeus yhteydenpitoon voidaan vahvistaa esimerkiksi silloin, kun sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen, joka on pitänyt yhteyttä biologisiin vanhempiinsa. Tällöin sijaisvanhemmista tulee adoption myötä lapsen juridisia vanhempia, mutta lapsen yhteydenpito biologisiin vanhempiin voi jatkua ennallaan.

Ennen vuotta 1980 adoptoitujen perintöoikeudellinen asema paranee

Uuden lain myötä erot adoptiolapsen ja biologisen lapsen oikeudellisessa asemassa vähenevät. Ennen vuotta 1980 adoptoiduilla henkilöillä on jatkossa samanlainen oikeus perintöön adoptiovanhempiensa ja näiden sukulaisten jälkeen kuin biologisilla lapsilla.

Uuden lain voimaantulon jälkeenkin ennen vuotta 1980 adoptoidut henkilöt kuitenkin pääsääntöisesti perivät edelleen myös biologiset sukulaisensa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, puh. 02951 50228 (paikalla 15.6. asti)
erityisasiantuntija Laura Määttänen, puh. 02951 50332 (paikalla 18.6. alkaen)
sähköposti: [email protected]