FI SV

Uusi adoptiolaki voimaan heinäkuun alusta

Oikeusministeriö 19.1.2012 12.43
Tiedote -

Lapsen adoptioon tarvitaan jatkossa lupa myös silloin, kun adoptio tapahtuu kotimaasta. Tähän asti adoptiolautakunnan lupaa on edellytetty vain kansainväliseen adoptioon. Muutos sisältyy heinäkuun alusta voimaan tulevaan uuteen adoptiolakiin.

Lain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptiossa. Lupamenettelyn laajentamisella halutaan turvata se, että hakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lupaa ei tarvita, jos hakija on adoptoimassa puolisonsa lapsen tai lapsen, joka muuten on ennestään ollut vakiintuneesti hänen hoidettavanaan ja kasvatettavanaan, esimerkiksi sijaislapsena.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki huomenna perjantaina 20.1. tulemaan voimaan 1.7.2012.

Kuten tähänkin asti, lähtökohtana on, että henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee adoptioluvan lisäksi saada kansainvälistä adoptiopalvelua toimiluvan saaneelta palvelunantajalta.

Poikkeustapauksissa lapsi voidaan kuitenkin adoptoida ulkomailta myös ilman palvelunantajan myötävaikutusta. Myös näihin niin kutsuttuihin itsenäisiin adoptioihin on jatkossa saatava adoptiolautakunnan lupa. Lupa itsenäiseen adoptioon voidaan myöntää lähinnä silloin, kun adoptoitava lapsi on hakijan lähisukulainen. Muutoksen tarkoituksena on ehkäistä ennalta itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä, kuten lapsikauppaa.

Ns. avoin adoptio mahdolliseksi

Uusi laki sisältää säännökset myös ns. avoimesta adoptiosta. Käräjäoikeus voi vahvistaa, että adoptiolapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Edellytyksenä on, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua.

Käytännössä adoptiolapsen oikeus yhteydenpitoon voidaan vahvistaa esimerkiksi silloin, kun sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen, joka on pitänyt yhteyttä biologisiin vanhempiinsa. Tällöin sijaisvanhemmista tulee adoption myötä lapsen juridisia vanhempia, mutta lapsen yhteydenpito biologisiin vanhempiin voi jatkua ennallaan.

Muutoksia myös adoption edellytyksiin

Adoption edellytyksiä täsmennetään lakiin kirjatuilla säännöksillä lapsen ja adoptionhakijan välisestä vähimmäis- ja enimmäisikäerosta alaikäisen lapsen adoptiossa. Ikäeron tulee olla vähintään 18 ja se saa olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saa olla 50 vuotta vanhempi. Vähimmäisikä olisi 25 vuotta kuten nykyisinkin.

Ikävaatimuksia pidetään tarpeellisina, jotta adoptiovanhemmat kykenevät turvaamaan lapselle riittävän huolenpidon lapsen itsenäistymiseen asti. Ikärajoja ei sovelleta esimerkiksi perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voidaan muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta perustelua syytä.

Myös uuden adoptiolain mukaan vain aviopuolisot voivat adoptoida yhdessä.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, puh. 09 1606 7719
sähköposti: [email protected]

Adoptiolaki (pdf) löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi

Anna-Maja Henriksson