Hyppää sisältöön
Media

Väestösuhteiden kartoitus kannustaa keskusteluun

justitieministeriet
Julkaisuajankohta 1.6.2017 10.48
Tiedote

Oikeusministeriön johtamassa Trust-hankkeessa etsitään keinoja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi paikkakunnilla, joissa on vastaanottokeskuksia. Hankkeen toisessa vaiheessa kartoitettiin väestöryhmien välisiä suhteita: miten hyvät väestösuhteet toteutuvat paikallisesti. Erityisesti kartoitus tarkasteli maahanmuuttajien varhaisen kotoutumisen näkökulmaa ja siihen liittyviä kehittämisen kohtia. Kartoituksen mukaan kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välistä luottamusta ja yhdessäoloa edistetään parhaiten vuorovaikutuksen keinoin.

Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa ? painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat -raportti julkaistiin tänään.

Kartoitus tehtiin seitsemällä vastaanottokeskuspaikkakunnalla (Forssa, Huittinen, Lieksa, Nurmijärvi, Oulu, Tampere ja Tornio). Kartoituksessa kuntalaisilta kysyttiin paikallisista väestösuhteista sekä haastateltiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttotyön avainhenkilöitä. Lisäksi tehtiin paikkakuntakohtaiset media-analyysit liittyen erityisesti uutisointiin turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista.

Hyvät väestösuhteet -malli pitää sisällään ajatuksen, että eri väestöryhmiin kuuluvat ihmiset elävät yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja luottavat toisiinsa lähtökohdista ja taustasta riippumatta. Keskeinen ajatus on, että asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan.

Hyvien väestösuhteiden osa-alueet ovat asenneilmapiiri, turvallisuuden kokemus, vuorovaikutus ja osallisuus. Tätä jakoa käyttäen kartoitukset keskeiset tulokset ovat:

Asenneilmapiiri

Suomessa on tarvetta laajemmalle, kiihkottomalle kansalaiskeskustelulle ja tiedon jakamisen foorumeille. Median tulisi pyrkiä ratkaisukeskeiseen ja taustoittavaan uutisointiin. Kuntapäättäjillä ja paikallispoliitikoilla on keskeinen rooli yleisen ilmapiirin ja turvallisuuden tunteen luomisessa. "Maahanmuuttajatyön" tulisi olla osana kunnan normalisoituja palveluratkaisuja, joissa tulisi olla osaamista eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamiselle.

Turvallisuuden kokemus

Asenneilmapiirin jyrkentyminen näkyy turvallisuuden tunteessa. Kartoituksessa haastatelluista turvapaikanhakijoista kolmasosa oli kokenut syrjintää tai häirintää. Vastaanottokeskusten työntekijät ja vapaaehtoiset eivät aina koe voivansa kertoa avoimesti, missä ovat töissä, koska se herättää kritiikkiä ja jopa häirintää. Kaupunki- ja palvelusuunnittelussa tulee huomioida eriytymiseen ja segregaatioon liittyvät kysymykset. Lisäksi suunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus on keskeistä väestösuhteiden kannalta, mutta sille ei ole riittävästi paikkoja. Yhdessä tekeminen ja kohtaaminen ovat ratkaisuja ennakkoluulojen vähentämiseen. Yhdenvertaisuuden edistämisen, moninaisuuden kunnioittamisen ja rasismin tunnistamisen taitoihin tulisi edelleen panostaa myös koulu- ja oppilaitosympäristöissä. Haastatteluissa korostui myös eri osapuolten kuulemisen tarve ja kohtaaminen myös hankalissa tilanteissa.

Osallisuus

Maahanmuuttajien ja heitä edustavien yhdistysten kuulemista omaa elämää koskevissa asioissa tulisi edelleen vahvistaa. Päätöksentekoon osallistuminen edellyttää resurssien lisäksi myös osallisuuden tunnetta ja tietoisuutta vaikutuskanavista. Lisäksi järjestöille ja yhdistyksille myönnettävien hankerahoituksien kriteereissä tulee painottaa hankkeiden laajempia vaikutuksia väestöryhmien välisiin suhteisiin.

Raportin on tarkoitus toimia myös laajemmin virikkeenä hyvien väestösuhteiden politiikan edistämiselle ja yhdenvertaisuussuunnittelun tukena kunnissa ja koko Suomessa.

Trust-hanke jatkuu paikallistason hankkeina, jotka pohjautuvat kartoituksen tuloksiin. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Lisätietoja:
hankekoordinaattori Mia Luhtasaari (oikeusministeriö), puh. 02951 50130, ja
seniorikonsultti Laura Jauhola (Owal Group oy), puh. 050 443 1841


Antti Häkkänen
Sivun alkuun