fi I sv

Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää, ruotsiksi svenska dagen. Svenska dagen on hyvä päivä pohtia sitä, miten kaksikielisyys toteutuu yhteiskunnassamme suurten muutosten kynnyksellä.  Kielelliset oikeudet ovat edellytys ihmisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen hoitaa asioitaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Perustuslain 17 §:ssä säädetään suomen ja ruotsin kielen asemasta kansalliskielinä sekä jokaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään, suomea tai ruotsia. Perustuslaki edellyttää paitsi näiden kielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua, myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista. Säännös ei tarkoita, että yhteiskunnalliset palvelut on kaikissa tapauksissa järjestettävä samalla tavalla, vaan että ne on turvattava samanlaisten perusteiden mukaan.

Mitä samanlaisten perusteiden mukaan käytännössä tarkoittaa? Säännöksellä on merkitystä esimerkiksi yhteiskunnallisten palvelujen sekä koulu- ja muiden sivistysolojen ja omakielisen tiedonvälityksen järjestämisessä. Eduskunnan oikeusasiamies on aiemmin arvioinut, että on ollut hyväksyttävää pitää kieliryhmille kahta eri jonoa päivystykseen, mutta palvelua ei saa järjestää siten, että ruotsinkielistä palvelua olisi tarjolla vain netin välityksellä, jos samanaikaisesti suomen kielellä saisi palvelua myös puhelimitse. Tiedonsaannin osalta taas tärkeää on varmistaa, että molemmat kieliryhmät saavat oleellisen tiedon. Tällöin tiedon voi välittää toisella kielellä eri muodossa, kunhan molemmat kieliryhmät saavat oleellisen tiedon.

Sote-uudistus ja koronaepidemia merkittäviä kielellisten oikeuksien näkökulmasta

Kielelliset oikeudet on erityisen tärkeää ottaa huomioon kun hallintoa koetellaan tai kehitetään. Tänä vuonna hallintoa on koeteltu koronavirusepidemian myötä.  Ajankohtaisessa sote-uudistuksessa hallintoa uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Nämä suuret yhteiskunnalliset muutokset ovat myös kielellisten oikeuksien näkökulmasta merkittäviä. On hyvä muistaa, että kielellisten oikeuksien toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle, esimerkiksi oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämän vuoksi sote-uudistuksessa on ollut erityisen tärkeää varmistaa, että myös kielelliset oikeudet huomioidaan lainvalmistelussa, jotta niillä on hyvät edellytykset toteutua myös käytännössä.

Tiedonvälitys on turvattava molemmilla kansalliskielillä

Koronavirusepidemiassa kielellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen tiedottamisessa on ollut keskeistä. Yksilön kannalta tiedonsaanti ajankohtaisista koronaepidemiaa koskevista ohjeista ja rajoituksista on ensiarvoisen tärkeää, ja tiedonvälitys on turvattava molemmilla kansalliskielillä. Yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto on annettava koko maassa sekä suomen että ruotsin kielellä. Tämänkaltaista tietoa on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi riippumatta siitä, missä muodossa ja millä tavalla tieto annetaan ja se pitää pyrkiä aina antamaan samanaikaisesti. Kansalliskielten lisäksi on ollut tarkoituksenmukaista tiedottaa myös muilla kielillä. Vuoden aikana onkin huomattu, kuinka tärkeää tiedottaminen on ja kuinka sen oikea-aikaisuus, täsmällisyys ja selkeys korostuvat monessa tilanteessa. Trevlig svenska dagen!

------------------------------------

Kirjoittaja on pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri