Maria Soininen: Saamelaisten kielelliset oikeudet ja sote-uudistus

Tällä viikolla, 19.–25.10.2020, vietetään saamen kielten viikkoa. Saamelaiskäräjät on kutsunut laajasti yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa.

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemansa on vahvistettu perustuslaissa. 
Suomessa puhutut saamen kielet ovat pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamen kielilailla toteutetaan perustuslaissa säädettyä saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kielilaissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa.
Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat laajemmat saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä osa Sodankylän kunnan alueesta. Saamen kielilaki koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä.

Saamelaisten kielelliset oikeudet ja sote-uudistus

Saamen kielilakia sovelletaan muun muassa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntiin sekä sellaisiin kuntayhtymiin, joissa joku näistä kunnista on jäsenenä (esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri).

Saamelaisten kielelliset oikeudet on tärkeää ottaa huomioon silloin, kun valmistellaan hallinnollisia uudistuksia, jotka vaikuttavat saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Ajankohtainen, myös saamelaisten kannalta merkittävä hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote-uudistus.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyisi saamelaisten kotiseutualueen kunnilta uudelle, perustettavalle Lapin hyvinvointialueelle (jota lausuntokierroksella kutsuttiin sote-maakunnaksi). Lisäksi Lapin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyisivät muun muassa Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin erityishuoltopiirin tehtävät. 

Lähtökohdaksi on otettu, että nykyiset kielelliset oikeudet turvataan myös uudistuksessa.  Tästä huolehditaan saamen kielilakiin tehtävillä muutoksilla sekä uudistuksessa säädettävällä sote-järjestämislailla. 

Sääntely kattaisi jatkossa oikeuksien laajuuden osalta nykytilan tarkoittamat palvelut ja maantieteellisen alueen.  Saamelaisella olisi jatkossakin oikeus käyttää saamen kielilain tarkoittamalla tavalla saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sote-palveluissa. Lisäksi oikeudet laajentuisivat Lapin hyvinvointialueella kotiseutualueen kuntien ulkopuolelle siltä osin, kun Lapin hyvinvointialue keskittäisi sinne tiettyjä palveluja. Tämä on tärkeää tilanteissa, joissa tehtävien siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille asiakkaita palveleva virasto tai toimipiste siirtyisi kotiseutualueen ulkopuolelle.

Oikeudet laajentuisivat myös kotiseutualueen ulkopuolelle sellaisiin sote-palveluihin, jotka hyvinvointialue osoittaisi kotiseutualueen kuntien asukkaiden käyttöön saavutettavuuden perusteella. Tämä on olennainen kysymys saamelaisten kotiseutualueella, jossa välimatkat palveluihin voivat olla huomattavan pitkiä, ja kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevat toimintayksiköt sijainniltaan kotiseutualueen yksiköitä paremmin saavutettavissa.

Uusi Lapin hyvinvointialueelle perustettava saamen kielen lautakunta täydentäisi ja turvaisi saamenkielisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvinvointialueen rahoituksen määräytymiseen ehdotetaan saamenkielisyyslisää, joka osoitettaisiin Lapin hyvinvointialueelle korvaamaan saamelaisten kielellisten oikeuksien turvaamisen aiheuttamaa lisäkustannusta.

Sote-uudistuksen yhteydessä on käyty keskustelua myös siitä, etteivät saamelaisten kielelliset oikeudet sote-palveluissa toteudu nykytilanteessakaan kovinkaan hyvin. Myös oikeusministeriö on lausunnossaan nostanut esiin, että palveluiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota uudistuksen toimeenpanovaiheessa, jotta kielelliset oikeudet toteutuisivat asianmukaisesti. Myös ohjauksella ja valvonnalla on keskeinen asema kielellisten oikeuksien turvaamisessa.

Lisätietoja ja neuvoja viranomaisille

Saamelaiskäräjät seuraa saamen kielilain soveltamista. Saamelaiskäräjät voi myös antaa suosituksia kielilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi.
Tänään perjantaina 23.10. saamelaiskäräjät julkaisee tiedotussivuston, jonne on koottu ohjeita viranomaisille saamen kielilain soveltamiseen.

Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston tehtävänä on edistää saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa ja sovittaa yhteen saamelaisasioiden käsittelyä. Oikeusministeriö vastaakin valtioneuvoston sisällä saamelaisasioiden koordinoinnista. Tietoa saamelaisasioista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista on oikeusministeriön verkkosivuilla. 

Viime vuonna oikeusministeriö julkaisi myös esitteen saamelaisten kielellisistä oikeuksista.

Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat ja sode-ođasmahttin - Säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđ da soti-oođõs - Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah já soti-uđâsmittem                        

Denna vecka firar vi veckan för samiska språken. I bloggen berättas om samernas språkliga rättigheter och förslag i vårdreformen vars syfte är att stöda förverkligandet av samernas språkliga rättigheter. Tilläggsuppgifter ger Maria Soininen.

----------

Kirjoittaja työskentelee hallitussihteerinä oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolla itsehallinto ja yhdenvertaisuus -yksikössä.