Jari Lindström: Turvapaikka-asioista tuli prioriteetti

22.12.2015          fi | sv

Kun aloitin oikeusministerinä toukokuussa, hallitusohjelmassa linjattiin selkeästi hallituskauden tavoitteet. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma, oikeusturvan toteutuminen tehokkaasti ja tuomioistuinprosessien digitalisointi olivat kärjessä. Sitten tuli syksy ja maailman myrsky nousi Suomenkin rannoille.

Olemmekin joutuneet oikeusministeriössä miettimään uudestaan työmme tärkeysjärjestyksiä, alkuperäisiä tavoitteitamme unohtamatta. Uusi tilanne nosti kiireellisenä esille turvapaikkaprosessiin liittyvät tehostamistoimet. Arvioimme kielteisiin turvapaikkapäätöksiin liittyvien valitusten määrän nousevan rajusti ensi keväänä. Lisäämme resursseja Helsingin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ei ole kenenkään etu, että hakijat joutuvat odottamaan päätöstä tekemäänsä valitukseen kohtuuttomasti. Päätösten viipyminen nostaa vastaanottojärjestelmän kuluja. Yksi säästetty kuukausi oikeusministeriön käsittelyprosessissa tarkoittaa 13 miljoonan säästöjä vastaanottojärjestelmän kuluissa, jos käsitellään 10 000 henkilön valituksia. Siis kerrannaisvaikutukset ovat suuret ja tässä aika on rahaa.

Hallinto- ja korkeimman hallinto-oikeuden resurssoinnin lisäksi tehostamme oikeusprosessia monilla muilla lainsäädännöllisillä keinoilla. Nämä muutokset tulevat voimaan 3-6 kk sisällä.

Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma julkaistiin 8. joulukuuta. Sille oli tarvetta, tilanne on muuttunut niin merkittävästi.

Viime aikojen puheenaiheena ovat olleet turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ja niiden seuraukset. On erotettava kuitenkin toisistaan rikosprosessit ja turvapaikkaprosessit. Eivät Suomen lakia rikkovat turvapaikanhakijat jää rankaisematta, vaikka heidän rikoksellaan ei ole suoraa vaikutusta käännytyksiin.

Teemme aktiivisesti työtä toimenpideohjelman mukaisesti. Monet nykyiset epäkohdat tulevat muuttumaan ja Suomen etua puolustamme käytettävissä olevilla keinoilla. Etsimme parhaillaan keinoja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden tehokkaaseen, nopeaan karkottamiseen, tutkimme kaikki mahdollisuudet muuttaa Suomen nykyisiä käytäntöjä.

Kansainvälistä suojelua voi Suomessa tällä hetkellä saada kolmella perusteella: henkilö saa turvapaikan, hän saa ns. toissijaista suojelua tai hän saa oleskeluluvan humanitaarisen suojelun perusteella. Jos henkilöllä on perusteet saada turvapaikka, sitä ei voida jättää myöntämättä edes Suomessa tehdyn törkeän rikoksen takia.

Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin (87 § 2 momentti). Turvapaikka voidaan kuitenkin jättää myöntämättä, jos törkeä rikos on tehty ennen maahan tuloa (87 2 mom 2 kohta). Oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella jätetään myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä että hän on tehnyt törkeän rikoksen (ulkomaalaislain 88 ja 88 a §).

Maailman myrskyjen tyrskeessä emme voi jäädä ajelehtimaan. Valtion talous vaatii meitä toimimaan ripeästi ja tehostamaan toimintaa muutenkin kuin vain turvapaikka-asioissa. Oikeuslaitoksen toimintaa tulee tehostaa, digitalisointia edistää ja kansalaisten oikeusturvasta on huolehdittava.

Emme ole unohtaneet hallitusohjelman tavoitteita ja oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa tullaan viemään eteenpäin. Työtä riittää myös ensi vuodelle. Kun tavoitteet ovat selkeät, on helpompi edetä.

__________________

Kirjoittaja on oikeus- ja työministeri.



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.