Jyrki Määttä: Käräjäoikeusverkoston jatkokehittämisellä pyritään varmistamaan oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu

9.1.2017          fi | sv

On Suomen itsenäisyyden juhlavuoden toinen päivä, kun aloitan työni käräjäoikeusverkoston kehittämishankkeen projektipäällikkönä. Ensimmäinen viikkoni käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen parissa alkaa vauhdikkaasti. Toimintaympäristön muutos vilistää silmissä. Aiemmat käräjätuomarin ja osastonjohtajan työt jäävät ajatuksissa taka-alalle, mutta paljon on työtä edessäkin.

Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksessa esitetään, että Suomessa tulisi olemaan 1.1.2019 lukien 20 käräjäoikeutta nykyisen 27 käräjäoikeuden sijasta. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähennettäisiin nykyisestä 57:stä 36:een. Rakenneuudistus vähentäisi myös käräjäoikeuksissa työskentelevän henkilöstön määrää useilla kymmenillä henkilötyövuosilla. Uudistusta koskeva hallituksen esitys tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina. Lopullinen päätösvalta uudistuksesta ja sen sisällöstä on eduskunnalla.

Vireillä on muitakin oikeudenhoidon kehittämishankkeita ja kaavailtuja lainsäädäntöuudistuksia. Näistä mainittakoon tässä summaaristen riita-asioiden keskittäminen tiettyihin käräjäoikeuksiin ja AIPA eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittäminen. Meillä on lähivuosina käsillä ainutlaatuinen tilaisuus luoda vahva perusta tulevaisuuden lainkäytölle.

On syytä pitää mielessä, että kaikkien edellä mainittujen hankkeiden perimmäisenä tavoitteena on osaava, tehokas ja nykyaikainen oikeudenhoito. Tavoitelähtöisen kehittämistyön kärki onkin ulkoisten puitteiden sijasta käräjäoikeuksien sisäisissä ajattelu- ja toimintatavoissa sekä lainkäytön laatutekijöissä.

Ulkoiset puitteet eivät ole vailla merkitystä. Rakenteiden muuttaminen on keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Suurempien käräjäoikeuksien muodostamisella pyritään jakamaan työmäärää ja resursseja aiempaa tasaisemmin ja kasvattamaan "lainkäyttövoimaa". Toimipaikkojen vähentäminen alentaa oikeudenkäynnin sähköistämiseen ja istuntopaikkojen turvallisuuteen tarvittavia välttämättömiä panostuksia. Lisäksi rakenneuudistuksella pyritään myös vastaamaan hallinnonalalle asetettuihin säästötavoitteisiin.

Käräjäoikeuksien toimipaikkaverkon karsiminen herättää huolta. Monet paikkakunnat, yhteisöt ja käräjäoikeuksissa työskentelevät ovat huolissaan oikeusturvan saatavuudesta, kielellisten perusoikeuksien toteutumisesta, työmatkojen merkittävästä pidentymisestä tai vaikkapa sopeutumisesta uuteen työyhteisöön. Henkilöstötarpeen vähenemisen vuoksi etenkin määräaikaisilla virkamiehillä on huoli töiden jatkumisesta. Näistä huolenaiheista huolehtiminen on olennainen osa hankkeen jatkotyötä. Kansalaisten "liittymäyhteydet" oikeudenkäyntiin tulee järjestää siten, että oikeusturvan yhdenvertainen saatavuus ei heikkene vaan itse asiassa paranee.

Jatkotyössä on paljolti kyse siitä, miten riippumaton tuomioistuinlaitos onnistuu yhteistyössä muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa rakenneuudistuksen toimeenpanossa. Onnistumista edesauttaa tavoitetilan selkeys. Olkoon se Suomen itsenäisyyden toisen vuosisadan käräjäoikeusverkosto, jossa jokainen oikeudenkäynti on kaikkien silmissä osaava, tehokas ja nykyaikainen.

Edeltäjämme ovat rakentaneet Suomen oikeusvaltioksi. Oikeuslaitos ja sen puitteissa annettava oikeusturva ovat keskeinen osa oikeusvaltiota ja etenkin sen toimivuutta. Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksella pyritään osaltaan varmistamaan oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu. Tehdään oma osuutemme tässä ja nyt. Tehdään se yhdessä!



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.