Joonas Ruuth, Kimpisen lukio: Nuori, vaikuttamalla suojelet demokratiaamme

23.3.2017

“Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?" Näin puhui Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan 1.1.2017.

Uudenvuodenpuhe oli hyvä aloitus Suomen juhlavuodelle, vaikka siinä viitataan muun muassa tuleviin synkkiin ja varjoisiin aikoihin, joita tulemme kokemaan tavalla tai toisella. Silti puhe oli kaikin puolin kannustava ja rohkaiseva. Synkkiin ja varjoisiin aikoihin kuuluu se paha, jota on pyrittävä varomaan ja pitkällä tähtäimellä myös torjumaan. Näitä varottavia ja torjuttavia pahoja ovat muun muassa terrorismi ja erilaiset maan sisäiset ääriliikkeet, jotka ovat uhka maan turvallisuudelle sekä myös maan perustuslaille. Tämän takia olisi hyvin tärkeää, että ihmiset olisivat tietoisempia omista perusoikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotka on Suomen perustuslakiin kirjattu. Tällainen kehitys veisi valtiota ja sen kansaa kohti kansalaisyhteiskuntaa. Tähän liittyen tein perustuslakia koskevan kyselyn muutamille Lappeenrannan Kimpisen yläkoulun 7 - 9. luokille. Kyselyyn vastasi noin 70 oppilasta.

Kysely toteutettiin Google Formsin kautta. Kyselyssä oli 5 väitettä/kysymystä, johon kyselyn tehneet oppilaat vastasivat parhaan tietämyksensä mukaan. Jotkut kysymyksistä/väittämistä olivat rehellisesti sanottuna haastavia, mutta mukana oli myös niin sanottua helppoa tietoa, joka myös yläkoululaisen olisi tulevaisuutta ajatellen tärkeä tietää. Kyselyssä kysytyt kysymykset olivat Suomen perustuslakiin liittyviä. Ei toki voida olettaa , että 7. ja 8.luokkalaiset osaisivat niin sanotut helpot asiat, koska heille ei ole vielä edes opetettu yhteiskuntaoppia. Silti kyselyn tehneet oppilaat pärjäsivät kohtuullisen hyvin vastatessaan, ja positiivista oli, että osa kyselyn tehneistä halusi kyselyn tehtyään selonteon heille epäselviksi jääneisiin kohtiin.

Otan muutaman kaavion alle esimerkin vuoksi havainnollistamaan tuloksia. Molemmista kaavioista voidaan huomata, että vääriä tai “En ole varma"-vastauksia oli enemmän verrattuna “oikeisiin" vastauksiin.

 

Ensimmäisenä on kysymys, onko perustuslakia mahdollista muuttaa? Niin kuin tilastosta voidaan todeta, niin “En ole varma" -vastauksia oli eniten. Tietoisuus siis ei ole kovin suurta, vaikka kyllä-vastanneitakin oli suhteellisen paljon. Perustuslakia voi hyvinkin kyllä muuttaa, mutta se on vaikeampaa kuin tavallisen lain muuttaminen, koska perustuslaki sisältää ihmisten perusoikeudet ja tavan, jolla maata johdetaan. Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan, joka käsitteli valtiovallan keskittymistä perustuslain mukaan. Valtiovalta kuuluu kansalle, koska kansa demokraattisesti valitsee kansalaisia edustavan kokoonpanon eduskuntaan vaaleilla. Kansanvaltaisuutta korostamalla nuorille voidaan mahdollisesti nostaa äänestysprosenttia tulevaisuudessa, kun jokainen saavuttaa täysi-ikäisyyden. Tätäkin voi toki pitää spekulaationa, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Tulemme kokemaan kovia aikoja tavalla tai toisella muuttuvan maailman takia. Nykyaikaa voi kutsua arvaamattomuuden ajaksi muun muassa Yhdysvaltojen tuoreimman presidentti Trumpin ja Venäjän presidentin Putinin luoman epävarmuuden takia. Emme itse pysty todellakaan vaikuttamaan kaikkeen, mutta on toki maamme sisäisiä asioita, joihin pystymme vaikuttamaan tai vähintään ottamaan kantaa. Näitä asioita kannattaa ja suorastaan täytyy tehdä, koska siihen meillä on perustuslain mukaan oikeus. Nuoret, vaikuttakaa ja keskustelkaa. Kyselyä tehdessäni huomasin, että jonkinlaista kiinnostusta löytyy nuorten yläkoululaistenkin keskuudesta. Viedään siis yhdessä Suomi kohti parempaa kansalaisyhteiskuntaa!

____________________________________

Tämä blogikirjoitus on osa oikeusministeriön ja lukioiden Suomi100 -juhlavuoden kirjoitussarjaa. Kirjoitussarjassa opiskelijat pohtivat perustuslakia.



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.