Peter Kariuki: Hyvät etniset suhteet tarkoittavat sovussa elämistä muiden kanssa

11.3.2016          fi | sv

Yhteiskuntamme monimuotoistuu jatkuvasti, mutta tästä huolimatta hyvien etnisten suhteiden käsite on Suomessa vielä melko tuntematon.

Kokonaisuudessaan hyvien etnisten suhteiden käsite on hyvin laaja ja sisältää monia ulottuvuuksia. Sillä tarkoitetaan eri väestöryhmien välillä vallitsevia myönteisiä asenteita, luottamusta ja kunnioitusta. Hyvät suhteet tarkoittavat eri väestöryhmien pyrkimystä yhteistyöhön ja myönteiseen vuorovaikutukseen. Hyvien suhteiden tunnusmerkkejä ovat myös ihmisten kokemus yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta, syrjimätön kohtelu sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Yksinkertaistettuna hyvät etniset suhteet tarkoittavat hyvää yhdessä ja sovussa elämistä muiden kanssa olipa heidän kansallisuutensa, uskontonsa tai vakaumuksensa mikä tahansa.

Hyviä etnisiä suhteita voidaan arvioida neljän tekijän kautta:

  • Asenteet - Asenteet muita kohtaan muodostavat hyvien etnisten suhteiden ytimen. Se miten suhtaudumme muihin ja ajattelemme muiden asenteista meihin, vaikuttaa kolmeen muuhun hyvien etnisten suhteiden osa-alueeseen merkittävästi.
  • Vuorovaikutus - Vuorovaikutuksen puute voi johtaa väestöryhmien jakautumiseen ja tilanteeseen, jossa eri ihmisryhmät elävät rinnakkain mutta eivät ole lainkaan tekemisissä keskenään. Ryhmien ja ihmisten välinen vuoropuhelu ja halukkuus toimia yhteistyössä muiden kanssa vähentyvät ja kielteiset asenteet voivat voimistua.
  • Osallistuminen ja vaikuttaminen - Jos ihminen tuntee itsensä tervetulleeksi yhteisön jäseneksi, häneen suhtaudutaan myönteisesti, hän kokee olonsa turvalliseksi ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, hän osallistuu todennäköisemmin yhteisölliseen toimintaan ja tapahtumiin.
  • Henkilökohtainen turvallisuus - Se että henkilöt ja ryhmät kokevat olonsa turvalliseksi yhteiskunnassa, julkisessa tai yksityisessä tilassa, on hyvä merkki yllä olevien osa-alueiden tilasta.

Maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi

Valtioneuvosto asetti etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn sen kuudennelle kaudelle tämän vuoden helmikuussa. ETNOn historia kumpuaa kuitenkin jo kauempaa: tilanteesta, jossa Suomi oli vielä maastamuuttomaa.

Valtioneuvosto asetti ensimmäinen siirtolaisasioita käsitelleen neuvottelukunnan, Siirtolaisasiain neuvottelukunnan ulkoasiainministeriön yhteyteen vuonna 1970. Neuvottelukunnan asettamisen taustalla olivat suurten maastamuuttoaaltojen kielteiset vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuosina 1969–1970 maastamuutto saavutti 100 000 rajan, mikä pienensi ensimmäisen kerran rauhanomaisissa oloissa Suomen väestöä. Neuvottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä oli laatia kokonaisesitys maastamuuton syiden poistamiseksi. Neuvottelukunta piti lähtökohtana sitä, että siirtolaisuus on luonnollinen ilmiö, jota demokraattinen maa ei voi estää. Se voi kuitenkin poistaa maastamuuttopaineita aiheuttavia epäkohtia ja syitä yhteiskunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen asetettiin vuonna 1981 Pakolaisasiain neuvottelukunta. Suomi vastaanotti ensimmäiset pakolaiset 1970-luvun alkupuolella sotilasdiktatuuriin siirtyneestä Chilestä ja myöhemmin Vietnamista. Maahanmuuttopolitiikan kenttä jakautui siirtolais- ja pakolaisasioihin maahanmuuttoperusteen nojalla. Ensimmäinen askel koota siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi oli pakolaisasiain neuvottelukunnan ja siirtolaisasiain neuvottelukunnan yhdistäminen vuonna 1992 työministeriön yhteyteen.

Suomi on tämän vuosituhannen aikana muuttunut maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Humanitaarisen maahanmuuton edellä suurimmat maahanmuuton perusteet ovat perhe, työ ja opiskelu. Muuttuneessa tilanteessa Suomen etuna ovat vahva edustuksellinen demokratia ja oikeusvaltion periaatteet. ETNO asetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998.

ETNO edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä

Nopeasti monimuotoistuvassa yhteiskunnassa ETNOn on tarkoitus edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. ETNO toimii sekä keskustelufoorumina, asiantuntijafoorumina että väylänä, jonka kautta eri väestö- ja intressiryhmät voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

_________________________________

Kirjoittaja on etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn pääsihteeri.

 



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.