Roosa Hakkarainen ja Max Sallasvaara, Kimpisen lukio:

Täällä Pohjantähden alla

7.3.2017

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta: on syytä olla kiitollinen monestakin syystä. Olemme vuosien varrella rakentaneet yhteiskunnan, joka on yksi maailman tasa-arvoisimmista. Saamme nauttia monista eduista, joista muissa maissa voi vain haaveilla. Olemme etuoikeutettuja saadessamme ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon. Tasa-arvoa on edistänyt myös esimerkiksi perustuslaki, joka on mahdollistanut kaikille samankaltaiset mahdollisuudet. Olimme sitten vanhuksia, aikuisia, lapsia, miehiä tai naisia, olemme kaikki yhdenvertaisia ja samanarvoisia. Mikään ei määrittele sitä, mitä meidän tulisi olla tai millaisiksi meidän kuuluisi tulla. Elintason nousun myötä muutuimme kansana tasa-arvoisemmaksi. Tämä loi uusia mahdollisuuksia kehittää silloista Suomea. Viime vuosien tiukka taloudellinen tilanne on kuitenkin luonut epätasa-arvoisuutta kansalaisten keskuuteen, mikä on vaikuttanut yleiseen ilmapiiriin Suomessa.

Jo lapsina alamme huomata vanhempien varallisuuden vaikutukset: lapset havaitsevat, kenellä on uusimmat lelut ja vaatteet. Myös se, pääseekö lapsi osallistumaan kavereiden syntymäpäiville, riippuu siitä, onko vanhemmilla varaa lahjaan. 2000-luvulla suomalainen koulutus on ollut huipulla ja Suomi on päässyt erilaisten oppimistulosten kärkeen. Koulutus on ollut maamme valttikortti viime vuosina, mutta taantuman ja laman myötä koulutuksesta on leikattu rajusti. Tämä on lisännyt nuorten välistä epätasa-arvoisuutta. Joudumme ostamaan yhä enemmän ja enemmän itse pystyäksemme menestymään koulussa.

Nykyään oppilailta vaaditaan paljon, että heillä on varaa käydä esimerkiksi lukiota. Uusien sähköisten ylioppilaskirjoitusten myötä jokaisella yo-kokeeseen osallistujalla tulee olla oma tietokone. Tämä on tuottanut monille päänvaivaa, koska ei ole vain yksinkertaisesti varaa maksaa kalliista tietokonetta ja kirjoja. Jo itse ylioppilaskokeeseen osallistuminen maksaa, ja lisäksi tulisi vielä hankkia tietokone ja jopa liitäntäjohto tietokoneeseen. Koulutus on muuttumassa ja teknologisoitumassa, mikä on vaikuttanut opiskelijoiden lompakoihin. Saa nähdä, joutuvatko yläasteikäiset oppilaat valitsemaan tulevaisuudessa koulutuksensa perheen varallisuuden mukaan.

Oppilaiden varallisuuseroja ei pystynyt vielä kymmenen vuotta sitten huomaamaan toisin kuin nykyisin. Taloudelliset erot perheiden välillä näkyvät, mikä vaikuttaa oppilaiden väliseen tasa-arvoon. Erot eivät näy vain kouluissa, vaan jo päiväkodeissa. Niillä perheillä, joilla on varaa, on mahdollista antaa lapselleen enemmän mahdollisuuksia, mutta sekin saattaa ajan kuluessa koitua kohtaloksi. Ihan pienillä lapsilla saattaa olla tabletteja, joilla he katsovat ohjelmia, mikä saattaa aiheuttaa lapsen ja nuoren kehitykselle haittaa. Puhetaito ja sanavarasto ovat supistuneet rajusti. Ongelmia on tullut paljon, ja niitä tulee tulevaisuudessa yhä enemmän ja enemmän, mutta pääsääntöisesti tasa-arvon kehitys on ollut positiivista ja tasa-arvomme toteutuminen on pysynyt yhtenä maailman parhaista.. On ilo sanoa ainakin vielä, että asun maailman tasa-arvoisimmassa maassa.

__________________________________

Tämä blogikirjoitus on osa oikeusministeriön ja lukioiden Suomi100 -juhlavuoden kirjoitussarjaa. Kirjoitussarjassa opiskelijat pohtivat perustuslakia.



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.