Vava Lunabba: Mikä on ruotsalaisuuden päivä ja miksi sitä vietetään?

6.11.2019         fi | sv

Tänään, 6. marraskuuta, vietetään ruotsalaisuuden päivää. Päivän kunniaksi on hyvä tehdä lyhyt katsaus ruotsin kielen asemaan Suomessa ja suomenruotsalaisuuteen sekä ylipäätään pohtia kieliryhmien asemaa tämän hetken Suomessa.

Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että omassa asiassaan voi käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Lisäksi meillä on kielilaki, jonka tavoitteena on turvata peruslain tavoite kieliryhmille. Kielilaki velvoittaa viranomaisia edistämään kielellisiä oikeuksia ja omasta aloitteestaan ​​varmistamaan, että kieliryhmien oikeudet toteutuvat tasavertaisesti. Mutta kuinka paljon tiedämme suomenruotsalaisista? Tai suomen- ja ruotsinkielisten välisistä suhteista?

Historiallinen yleiskatsaus

Ruotsalaisuudenpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908 suomenruotsalaisen väestön yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Päivä oli täynnä juhlallisuuksia ja päättyi soihtukulkueeseen Senaatintorille, johon osallistui yli 10 000 henkilöä. Svenska dagen -merkkejä myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja perinne on sen jälkeen jatkunut, joskin Svenska Finlands Folkting jakaa merkit nykyisin ilmaiseksi. Vuonna 1943 Svenska Finlands Folkting otti juhlatilaisuuden hoitaakseen korostaakseen kansan yhtenäisyyttä kielitaustasta riippumatta. Näin ollen voidaan pohtia olisiko tämä ollut ensimmäisiä askel edistämään kieli-ilmapiiriä Suomen kieliryhmien välillä.

Kuinka moni tietää epävirallisesta suomenruotsalaisesta lipusta?

Suomenruotsalainen lippu keltaisella ristillä punaisella pohjalla on oletettavasti peräisin Suomen 1500-luvulla Gustav Vaasan hautajaisiin luodusta vaakunan väreistä. Lippu on mahdollisesti ollut käytössä jo silloin. Venäjän aikana alkoi keskustelu Suomen virallisesta lipusta. Keskustelussa oli myös kielellinen näkökohta: jotkut kannattivat sinivalkoista lippua ja toiset lippua, joka muistutti enemmän muita pohjoismaisia lippuja; ristit punaisen, keltaisen ja sinisen tai punaisen ja keltaisen yhdistelmissä. Vuodesta 1979 lähtien 6. marraskuuta on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä ruotsalaisuuden päivän kunniaksi.

Mitä oikeusministeriö tekee ruotsin kielen hyväksi?

Oikeusministeriön tehtävänä on seurata ja edistää kielellisiä oikeuksia. Uudessa hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia ruotsin kielestä ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka laaja-alaisesti kielelliset oikeudet ja kielikysymykset kattavat useita ei hallinnonaloja. Kielelliset oikeudet tulee ottaa huomioon kaikilla eri hallinnonaloilla, jotta oikeuksien tosiallinen toteutuminen voidaan turvata. Nyt syksyllä oikeusministeriö käynnistää työn hallitusohjelman toteuttamiseksi, joka sisältää mm. Kansalliskielistrategian uudistamisen, toimenpiteitä kieli-ilmapiirin parantamiseksi sekä kielipoliittisen ohjelman laadinnan!

Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille!

---------------------------------------------

Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolla.

Kielelliset oikeudet



Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.