Skip to content
Media

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin videotervehdys Suomen Rauhanliiton 100-vuotisjuhlassa 7.11.2020

Ministry of Justice
Julkaisuajankohta 7.11.2020 16.00
Puhe

Arvoisat juhlavieraat, hyvät rauhan ystävät, bästa vänner av fredsförbundet,

On ilo onnitella Suomen Rauhanliittoa järjestön 100-vuotisjuhlassa! Suomen kaltaisessa maassa 100 vuotta on järjestön ikänä erittäin kunnioitettava – ja itse asiassahan Rauhanliiton tapauksessa ensimmäisestä perustamisesta jo vuonna 1907 on jo kulunut hieman pidempäänkin. Tänä aikana Rauhanliitto on koonnut yhteen rauhaan, turvallisuuteen ja solidaarisuuteen sitoutuneita tahoja, ja niin se tekee yhä tänään. Mukana on ollut taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan vaikuttajia, ja mainittakoon lisäksi, että Rauhanliitto on myös koonnut yhteen Suomen molemmat kieliryhmät. Rauhanliiton toiminta on tänäkin päivänä kiinnittynyt ajankohtaisiin teemoihin sekä liiton oman että jäsenjärjestöjen välityksellä. 

Tarkoitukseni on seuraavassa tarkastella oikeusministerin näkökulmasta oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien merkitystä rauhalle ja turvallisuudelle.

Toimiessani vuosi sitten EU:n oikeusministereiden puheenjohtajana (Suomen toimiessa vuosi sitten EU:n puheenjohtajamaana) minulla oli erinomainen tilaisuus tuoda esiin eurooppalaisella tasolla ajatusta oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien keskinäisestä riippuvaisuudesta ja toisiaan vahvistavasta luonteesta. On vaikea ajatella, että demokratia voisi toimia ilman että kansalaisten ilmaisun- ja osallisuusoikeudet olisivat turvattuja – tai ilman, että heillä olisi käytettävissään oikeuksiin pääsemiseksi riittäviä oikeussuojakeinoja. 

Myös rauhan ja turvallisuuden osalta voi nähdä vastaavan yhteyden: ne edellyttävät tuekseen ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioitusta. Historia on osoittanut monet kerrat, että esimerkiksi vähemmistöjen syrjintä tai kansalaisten poliittisten oikeuksien epääminen vaarantavat yhteiskunnan rauhanomaisen kehityksen. Sisäisesti epävakaat valtiot voivat puolestaan olla uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. 

Bästa åhörare, 

Vi kan inte ta rättsstatsprincipen för givet. Även inom EU har det uppdagats oroväckande utvecklingar, då vissa medlemsländer, speciellt Polen och Ungern, tar avstånd från EU:s gemensamma värderingar och undergräver rättsstatens grunder. Det har också talats om en demokratikris på global nivå. Läget är ändå inte så svartvitt. Det händer också mycket positivt kring demokratiutvecklingen. Faktum är ändå att internationella mänskliga rättigheter utmanas allt mer öppet. Speciellt kvinnors och sexuella minoriteters rättigheter och är ofta hotade. 

(Emme voi pitää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista itsestäänselvyytenä. Jo EU:n piirissä on havaittu huolestuttavaa kehitystä, kun eräät jäsenmaat, erityisesti Puola ja Unkari, ottavat etäisyyttä EU:n yhteisiin arvoihin ja nakertavat oikeusvaltion takeita. Myös globaalitasolla on puhuttu demokratian kriisistä. Tilanne ei kuitenkaan ole yksiulotteinen – demokratian osalta tapahtuu myös paljon myönteistä. Totta on kuitenkin, että kansainvälisiä ihmisoikeuksia haastetaan entistä avoimemmin. Erityisesti naisten oikeudet sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet tuntuvat usein olevan kohteena.)

Suomi toimii aktiivisesti oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Olemme mm ehdolla YK:n Ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024. Samalla on tietenkin tärkeää, että huolehdimme kotimaassa oikeusvaltion ja demokratian elinvoimasta ja päivittämisestä.

Tällä hallituskaudella tehdäänkin jo hallitusohjelman perusteella paljon demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteuttamiseksi. Oikeusministeriön johdolla valmistellaan muun muassa laajaa demokratiaohjelmaa, perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa, kansalliskielistrategiaa, rasismin ja hyvien väestösuhteiden ohjelmaa, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisia toimia sekä mm. alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia kehittäviä hankkeita. Osa näistä hankkeista on jo toteutunut, ja muut etenevät hyvin. Haluan painottaa elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten osallisuuden merkitystä. Eri ohjelmahankkeissa onkin laajasti kuultu myös kansalaisyhteiskunnan ääntä.

Vaikka siis paljon hyvää on tekeillä, haluan tuoda ilmi myös huolestumiseni eräistä yhteiskunnallisista ilmiöistä. Ensinnäkin näyttää siltä, että keskusteluilmapiiri on tiukentunut, ja vastakkainasetteluja syntyy eri ”kuplien” välille. Maalittaminen on nykyisessä muodossa suhteellisen uusi ilmiö, joka kohdistuu erilaisiin ryhmiin: oikeusministeriön hallinnonalalla kohteeksi voivat joutua tänä päivänä syyttäjät ja tuomarit, sekä lisäksi mm tutkijat ja toimittajat. Myös erilaisiin vähemmistöihin kuuluvilla on riski joutua vihapuheen kohteeksi. Ja äskettäin saimme lukea, että yli 40 % tytöistä on kohdannut häirintää netissä.  

Vi måste ta itu med riktade trakasserier, hatprat och andra former av trakasserier. Dessa fenomen äventyrar såväl individens rättsskydd som en sund samhällelig utveckling överlag. Som en del av åtgärderna mot riktade trakasserier förbereds på Justitieministeriet en utvidgning av åtalsrätten för olaga hot. Det kan dock inte endast handla om straffsrättsliga åtgärder, utan vi kommer också ta tag i dessa fenomen via diverse projekt i brett samarbete med samhälleliga aktörer. 

(Maalittamiseen, vihapuheeseen ja häirintään tulee puuuttua, sillä tällaiset ilmiöt vaarantavat sekä yksilön oikeusturvaa että yleisemminkin tervettä yhteiskunnallista kehitystä. Osana maalittamisen vastaisia toimia OM:ssä valmistellaan mm laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentamista. Kyse ei kuitenkaan voi olla vain rikosoikeuden keinoista, ja pyrimmekin myös erilaisilla hankkeilla sekä laajalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa edistämään ilmiöihin puuttumista.) 

Toinen riski liittyy ajankohtaiseen Covid-tilanteeseen. Koko kriisin aikana olen korostanut oikeusvaltion ja perusoikeuksien merkitystä myös – ja ehkä aivan erityisesti – poikkeusoloissa. Suomalaisen oikeusvaltion mekanismit ovatkin osoittaneet vahvuutensa kuluvana vuonna. Riskinä näen kuitenkin, että kriisi voi lisätä yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Näitä seurauksia joudumme ratkomaan vielä pandemian laannuttuakin. Samoin on ajankohtaista kiinnittää huomiota kriisin kansainvälisiin seurauksiin ja riskiin globaalihaasteiden kärjistymisestä kriisin seurauksena. 

Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ajavia kansalaisliikkeitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa kipeästi: sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla. Näillä sanoilla haluan toivottaa 100-vuotiaalle Rauhanliitolle ja kaikille sen puolesta toimineille paljon onnea ja jaksamista tulevaan työhön!

Jag vill tacka er alla för det arbete ni gör och gratulera Finlands Fredsförbund för 100 år med en önskan om minst 100 år till!

Kiitos, tack. 

Back to top