Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kieliasiain neuvottelupäivässä oikeusministeriössä 20.10.2016

Tervetuloa Suomen ensimmäisille kieliasiain neuvottelupäiville, välkomna till Finlands första samråd i språkärenden.

Suomi ei ole yhden tai kahden kielen kansakunta. Tässä huoneessa on edustettuna yli kymmenen Suomessa puhuttua kieltä. Meillä on myös rikas murrekulttuuri.

Se on osoitus rikkaasta kielenkäyttökulttuuristamme. Puhukaamme siis nytkin toisillemme yli kielirajojen.

Nämä neuvottelupäivät ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Ajatus kieliasiain neuvottelupäivistä lähti liikkeelle, kun oikeusministeriön yhteydessä toimivan kieliasiain neuvottelukunnan toimintaa uudistettiin. Kieliasiain neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa avustaa oikeusministeriötä kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurannassa. Se on korostetusti asiantuntijaelin, jonka toiminta on tuonut paljon lisäarvoa oikeusministeriölle. Pidän tärkeänä sitä, että neuvottelukunnan toiminta neuvottelupäivien myötä avataan suuremmalle yleisölle.

Ensimmäisille neuvottelupäiville on kutsuttu Suomen perustuslaissa mainitut kieliryhmät ja karjalankieliset. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kautta myös maahanmuuttajien kielet ovat edustettuina.

Mikä neuvottelupäivien tarkoitus sitten on? Päämääränä on aito vuoropuhelu hallituksen ja kieliryhmien välillä. Hallitus haluaa kuulla, mitä kieliryhmillämme on sanottavana. Päämääränä on rakentava keskustelu ilman vastakkainasettelua. Vaikka kieliryhmien koko ja asema ovat erilaiset, niin usein kieliryhmien huolet ovat samankaltaisia. Neuvottelupäivien tarkoituksena on etsiä ratkaisuja koettuihin ongelmiin, tai tukea jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä.

Jokainen voi osaltaan esimerkillään luoda hyvää keskusteluilmapiiriä. Viestini on tässä se, että asioista suoraan ja kasvokkain puhumalla löytyy mahdollisuus aitoon vuoropuheluun, joka ei toteudu ohipuhumalla sosiaalisessa mediassa vihaisin äänenpainoin. Hyvä ei ole myöskään, että asioista vaietaan. Tärkeää on myös, että kunnioitetaan keskustelun toista osapuolta.

Arvoisat osallistujat!

Minä olen täällä hallituksen edustajana tänään. Apunani minulla on virkamiehiä oikeusministeriön lisäksi muista kieliasioiden kannalta keskeisistä ministeriöistä. He ovat täällä vastaamassa kysymyksiin. Keskustelusta ministeriöt saavat myös evästystä kielten nykytilanteesta.

Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomus annetaan eduskunnalle vuoden 2017 aikana. Kertomuksen pääteemat ovat kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kielellisten oikeuksien toteutuminen valtionyhtiöissä ja julkista palvelutehtävää hoitavissa yksityisissä yrityksissä, digitalisaation ja tietoliikennejärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet kielipalveluiden parantamiseksi sekä kieli-ilmapiiri.

Tällä hetkellä kertomuksen tausta-aineisto alkaa olla aika lailla koossa. Suuri kiitos teille, ja yksittäisille kansalaisille, jotka ovat osallistuneet kyselyihin ja tutkimuksiin. Aineistoa on runsaasti, mikä tarkoittaa, että kielikertomuksen tietopohja antaa kattavan kuvan Suomen kielioloista.

Tämän vuoden toukokuussa oikeusministeriö järjesti kuulemistilaisuuden, johon osallistui laaja joukko eri kieliryhmien edustajia. Tilaisuudessa pidetyt puheenvuorot ja esitetyt lausunnot toivat esiin hyvin Suomen kieliryhmät ja niiden kokemukset. Tilaisuus osoitti, miten monipuoliset kieliolot Suomessa ovat, ja miten moneen yhteiskuntalohkoon kielelliset oikeudet kytkeytyvät. Yhteistä puheenvuoroille oli havainto Suomen kieli-ilmapiirin muutoksista ja erilaiset käytännön ongelmat kielen käyttämisessä.

Niille kieliryhmille, joita ei tavoitettu kuulemistilaisuuden kautta, järjestettiin toinen tilaisuus syyskuussa. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ETNO:n tilaisuudessa kuultiin muun muassa jiddishin ja tataarin kielten edustajia, sekä maahanmuuttajakieliä edustavia ryhmiä. Tilaisuudessa nousi esiin kielen ohella myös asiakkaan kulttuurin tuntemuksen merkitys asioinnissa viranomaisten kanssa.

Oikeusministeriö järjesti vuoden 2016 alussa verkkokyselyn aiheesta "Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa". Kysely toteutettiin Otakantaa.fi-palvelussa, ja siihen vastasi lähes 2000 henkilöä. Vastaajista 75 % ilmoitti kielekseen jonkun muun kuin suomen. Nyt kyselyn avovastauksissa annettu palaute ei anna kovin ruusuista kuvaa Suomen kielioloista, mikä on ymmärrettävää, kun puhutaan vastanneiden, siis muuta kuin suomea puhuvien, omasta taustasta. Mahdollisuudet parantaa tilannetta ovat kuitenkin olemassa ja ministeriö on avoin tälle asialle. Yleistäen voidaan todeta, että kieliryhmät toivovat ennen kaikkea ennakoitavuutta ja varsinkin sitä, että he tulevat ymmärretyksi hätätilanteessa. Kun kieliryhmätkään eivät oleta, että kaikki osaisivat heidän kieltään täydellisesti, niin tämä esiintuotu lähtökohta on järkevä lähtökohta yhteiselle elämälle.

Oikeusministeriö on myös pyytänyt lausuntoja kielilainsäädännön soveltamisesta viranomaisilta ja etujärjestöiltä. Lausunnon antoi noin 80 eri tahoa. Myönteisenä voidaan pitää sitä, että suuret kaksikieliset kaupungit ovat panostaneet entistä enemmän kielellisten palveluiden strategiseen kehittämiseen. Kielellisissä palveluissa on havaittu kehittämisen kohteita. Esimerkiksi kielitaitoisen henkilökunnan rekrytointi on jatkuva haaste joillakin aloilla. Huomionarvoista on, että lausunnoissa nostetaan myös esiin käytetyn kielen ymmärrettävyys. Selkokielen sekä hyvän virkakielen tarve on suuri. Ei ole yhdentekevää, minkälaista kieltä virkamiehemme käyttävät.

Kielibarometri 2016 -selvityksen ensimmäiset tulokset julkaistiin kuukausi sitten. Tutkimuksen kohteena olivat suomenkieliset, jotka asuvat kunnissa joiden pääkieli on ruotsi, ja ruotsinkieliset, jotka asuvat kunnissa joiden pääkieli on suomi. Esiin nousivat kokemukset kieli-ilmapiirin muuttumisesta ja asenteiden muuttumisesta. Tässä voidaan löytää yhtymäkohtia yleistyneen vihapuheen kanssa. Eduskunta onkin istunnossaan 2. lokakuuta keskustellut ääriliikkeistä ja väkivallasta Suomessa. Se, mitä sanoin eduskunnan täysistunnossa tuolloin, sopii myös tähän tilaisuuteen: Minusta on tärkeää, että me, poliittiset päättäjät, näytämme esimerkkiä ja puutumme vihapuheeseen, ja osoitamme sitä kohtaan nollatoleranssia. Hyvä esimerkki tarttuu ja asiallista kielenkäyttöä voimme edellyttää toinen toisiltamme. Eri mieltä oleminen ei ole kiellettyä, kunhan muistaa kunnioittaa myös toisen mielipidettä.

Lisäksi oikeusministeriö on ensimmäistä kertaa toteuttanut saamebarometrin, jossa selvitetään saamenkielisten kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja palveluiden saamisesta saamen kielellä. Barometria ei ole vielä julkaistu. Ministeriön aiemmin saaman palautteen perusteella saamenkieliset eivät koe saavansa riittävästi palvelua saameksi. Koetut puutteet ovat suorassa yhteydessä saamen kieltä osaavien virkamiesten vähäiseen määrään. Vaikka käytännön toteutumisessa on näin koettu puutteita, niin oikeus ja tarve saada palvelua saameksi on laissa vahvistettu. Kielen käyttömahdollisuuksien lisääminen elvyttää omalta osaltaan kieltä. Työ kielen aseman puolesta jatkuu oikeusministeriössäkin.

Myös tämän päivän tilaisuuden antia käytetään kielikertomuksen tausta-aineistona. Kertomuksen valmistelutyö jatkuu ensi vuoden puolelle.

Suomella on pitkä ja ansiokas historia maana, jossa yhteiset asiat on viety eteenpäin kielirajoja ylittäen. Suomi on esimerkkimaa, kun on kyse kielellisten oikeuksien toteuttamisesta ja edistämisestä.

Yhteiskunnan muutokset ovat haastavia kaikille, mutta ne tuntuvat vähemmistössä oleville kieliryhmille omanlaisena uutena tilanteena. Hallitus toteuttaa parhaillaan suuria rakennemuutoksia yhteiskunnallisten palvelujen turvaamiseksi. Nämä uudistukset on toteutettava, ja hyödyt niistä koituvat kaikille. Vaikka muutokset ovat suuria, hallitus tulee säilyttämään kielellisten oikeuksien tason ennallaan. Kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Tarpeellisia muutoksia kielilakiin, saamen kielilakiin ja viittomakielilakiin tullaan toteuttamaan samalla tarpeen mukaan.

Sen lisäksi, että oikeusministeriö valmistelee hallituksen kielikertomusta, tehtävänämme on myös edistää kielellisiä oikeuksia. Osana tätä tehtävää olemme juuri antaneet uuden ohjeen kielivaikutusten arviointiin. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudistamme parhaillaan saamen kielilakia. Oikeusministeriö on myös toimenpiteissään yhä enemmän kiinnittänyt huomiota viittomakielisten mahdollisuuteen saada tietoa omalla kielellään, ja pidämme nykyään itsestään selvänä, että karjalan kieltä käsitellään kielikertomuksessa muiden kielten rinnalla. Suomen asiana on kielellisten oikeuksien toteuttaminen ja edistäminen myös tulevaisuudessa.

Haluan kiittää kieliasiain neuvottelukuntaa neuvottelupäivien järjestämisestä. Tässä tilaisuudessa käyty vuoropuhelu auttaa oikeusministeriötä kielellisten oikeuksien edistämisessä.

Sanoin alussa, ettemme tulleet tänne vaikenemaan vaan puhumaan. Tulimme tänne osallistumaan, etsimään ratkaisuja ja rakentamaan arvostusta toistemme kieliä ja kulttuureita kohtaan.