Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkosto 2020-2023

Tavoitteet ja tuotokset

Verkoston tehtävänä on:

1) seurata perus- ja ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanoa valtioneuvoston hyväksymissä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asiakirjoissa linjatulla tavalla;
2) vahvistaa valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota ja vuoropuhelua perus- ja ihmisoikeusasioissa;
3) seurata Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta ja Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten kansallista täytäntöönpanoa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, Euroopan unionin, ylimpien laillisuusvalvojien, erityisvaltuutettujen, eduskunnan perustuslakivaliokunnan, kansallisten tuomioistuinten ja keskeisten perus- ja ihmisoikeusjärjestöjen tuottaman tiedon pohjalta;
4) ohjata kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua ja valvoa sen toimeenpanoa;
5) seurata ja tehdä esityksiä selvitys- ja kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa sekä edistää näiden oikeuksien toteutumista;
6) seurata perus- ja ihmisoikeuskoulutuksen järjestämistä valtioneuvostossa; ja
7) muulla tavoin osallistua ja vaikuttaa kansalliseen perus- ja ihmisoikeuksia koskevaan keskusteluun.

Tiivistelmä

Verkoston tarkoituksena on vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista parantamalla tiedonkulkua ja yhteistyötä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa valtioneuvoston toiminnassa.

Lähtökohdat

Syksyllä 2014 annetussa ihmisoikeusselonteossa (VNS 6/2014 vp) linjattiin, että valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston työtä jatketaan ja varmistetaan, että kaikki ministeriöt osallistuvat verkoston toimintaan. Ulkoasianvaliokunta totesi selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 24/2014 vp), että valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston perustaminen on antanut uuden työvälineen perus- ja ihmisoikeuksien täytäntöönpanon järjestelmälliseen seurantaan ja että valiokunnan näkemyksen mukaan olisi perusteltua vahvistaa verkosto valtioneuvoston pysyväksi rakenteeksi.

12.2.2020 asetettu valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusverkosto on järjestyksessään kolmas. Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 Suomen ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö asetti 13.6.2012 ensimmäisen valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston kaudelle 13.6.2012-31.3.2015. Oikeusministeriö asetti 8.10.2015 valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston toiselle kaudelle toimikaudeksi 8.10.2015–31.12.2019. Verkoston tehtävänä oli mm. laatia Suomen toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019 (VNP 16.2.2017) ja seurata sen toimeenpanoa.

Verkoston toimintatavat ovat vakiintuneet kahden toimikauden aikana, ja se on koettu hyödylliseksi koordinaation ja tietojenvaihdon kanavaksi valtioneuvoston piirissä. Verkoston jäsenet toimivat ministeriöidensä edustajina ja siten tehtävä edellyttää tiedonvaihtoa ja koordinaatiota myös kunkin ministeriön sisällä. Ylimpien laillisuusvalvojien ja Ihmisoikeuskeskuksen osallistuminen verkoston toimintaan itsenäisinä asiantuntijoina tuo lisäarvoa verkoston toimintaan.