Terrorismin uhrien tiedontarpeisiin varautuminen

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tehtävänä on
1. suunnitella sisältö tietomateriaaliin, jolla annetaan terrorismin uhreille ja heidän perheenjäsenilleen kootusti tietoa uhrin oikeuksista, tarjolla olevasta avusta ja tuesta sekä saatavilla olevista korvausjärjestelmistä (mukaan lukien tahot, joiden puoleen uhri voi kääntyä neuvoja ja apua saadakseen);
2. tehdä ehdotus materiaalin julkaisemisesta ja jakamisesta huomioon ottaen eri kanavat (esim. verkkosivusto, puhelinsovellus, somekanava, esite) ja viranomaisten viestintävastuut. Ehdotuksessa on myös huomioitava Suomessa uhriksi joutuneet ulkomaalaiset ja ulkomailla uhriksi joutuneet Suomessa pysyvästi asuvat uhrit perheenjäsenineen;
3. arvioida tietomateriaalin julkaisemiseen liittyvät kustannukset ja tehdä rahoitusta koskeva ehdotus.

Työryhmän tulee lisäksi
4. tehdä ehdotus kansallisen yhteyspisteen nimeämisestä vastaamaan tiedon tarjoamisesta terrorismin uhreille saatavilla olevasta tuesta, avusta, suojelusta ja korvausjärjestelmästä;
5. arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia ottaa terrorismitilanteissa käyttöön erillinen päivystyspuhelinnumero.

Lähtökohdat

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541 terrorismin tor-jumisesta on pantu Suomessa täytäntöön 15.11.2018 voimaan tulleilla lainsää-dännön muutoksilla (SK 874-875/2018). Terrorismin uhrien suojelua, tukemista ja oikeuksia koskevien direktiivin säännösten (osasto V) ei katsottu edellyttävän lainsäädännön muutoksia (HE 30/2018). Direktiivin täytäntöönpanoa valmistel-taessa ilmeni kuitenkin näkemyksiä toiminnan mahdollisista kehittämistar-peista. Osa kehittämistarpeista liittyy uhreille ja heidän perheenjäsenilleen tiedottamiseen direktiivin artikloiden 24 ja 26 mukaisesti.

Direktiivin 24 artiklan 4 kohta koskee kansallisia mekanismeja tukipalveluiden aktivoimiseksi terrorismin uhreja varten. Uhrien ja heidän perheenjäsentensä tarpeisiin vastaaminen edellyttää toimintatavoissa otettavaksi huomioon keinot, joilla helpotetaan uhrien ja heidän perheenjäsentensä tunnistamista ja heille tiedottamista. Hallituksen esityksessä mainituissa kehittämistarpeissa on kyse esimerkiksi uhrien tukipalveluiden koordinoinnista osana valmiussuunnittelua, tarpeesta ottaa Rikosuhripäivystys mukaan valmiussuunnittelun yhteistyöhön ja järjestöjen osallistumisesta valmiusharjoituksiin. Kehittämistarpeita on arveltu olevan myös tietojen siirrossa ja saatavuudessa viranomaisten välillä suuronnettomuutta vastaavien erityistilanteiden yhteydessä, systemaattisen järjestelmän luomisessa koskien yhteydenottoa tukipalveluiden tarjoamiseksi uhreille sekä valtakunnallisessa tiedottamisessa. Tarvetta on arvioitu olevan esimerkiksi nettisivuille ja tiedotteille, joista informaatiota voi jakaa terrori-iskun tapahtuessa.

Direktiivin 26 artikla koskee toisessa jäsenvaltiossa asuvien uhrien oikeuksia. Toisessa jäsenvaltiossa asuvilla terrorismin uhreilla tulee olla mahdollisuus saada tietoja oikeuksistaan, tarjolla olevista tukipalveluista ja käytettävissä olevista korvausjärjestelmistä siinä jäsenvaltiossa, jossa terrorismirikos tehtiin. Tältä osin käytännön toiminnassa on arveltu voivan olla kehittämistarpeita sen varmistamiseksi, että terrorismin uhreille ja heidän perheenjäsenilleen kohdennettua tietoa on saatavana eri kielillä. Olisi pohdittava, tarvitaanko opasta tai verkkosivustoa niitä tilanteita varten, joissa ulkomaalaiset joutuvat Suomessa terrorismirikosten uhreiksi.

Kaikilla terrorismin uhreilla tulee olla mahdollisuus käyttää 24 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä avustus- ja tukipalveluja sen jäsenvaltion alueella, jossa he asuvat, vaikka terrorismirikos olisi tapahtunut toisessa jäsenvaltiossa. Tältä osin on pidetty tärkeänä huolehtia, että käytännön pelisäännöt ovat selkeät sen suhteen, miten Suomeen palaava uhri ohjataan ja ohjautuu kotimaan tukipalveluihin. Ulkomailla uhriksi joutuneet tarvitsevat tietoa myös Suomeen palatessaan.

EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto on 5.6.2018 hyväksynyt päätelmät terrorismin uhrien oikeuksista. Keskeistä on sitoutuminen siihen, että jäsenvaltiot nimeävät kansallisen yhteyspisteen vastaamaan tiedon tarjoamisesta terrorismin uhreille saatavilla olevasta tuesta, avusta, suojelusta ja korvausjärjestelmästä. Yhteyspiste helpottaisi terrori-iskun jälkeen tapahtuvaa nopeaa tiedon ja avun välittämistä koordinoidusti. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kesken terrorismin uhrien oikeuksien tehokkaaksi toteutumiseksi.

Terrorismin uhrien aseman kehittämisestä on pidetty oikeusministeriön kutsusta kaksi pyöreän pöydän kokousta (18.6.2018 ja 7.3.2019). Jälkimmäisessä kannatettiin työryhmän asettamista valmistelemaan tarvittavaa tietomateriaalia lyhyellä toimeksiannolla.