Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia

Tavoitteet ja tuotokset

Työryhmän tehtävänä on päivittää järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia ja laatia toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi. Strategian tulee olla valmis vuoden 2024 loppuun mennessä ja toimenpideohjelman toteuttaminen tulee aloittaa tämän jälkeen. Hallitus tekee strategiasta ja toimenpideohjelmasta periaatepäätöksen.

Aiempi työ ja tavoiteltu laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttävät aiheen strategista kokonaistarkastelua, kattavaa suunnittelua ja toimia, joilla:
- torjutaan laaja-alaisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja sen ilmiöitä viranomaisten, järjestöjen ja yritysmaailman yhteistyöllä
- kehitetään rikollisuuden ilmituloa sekä rikollisuudesta irtautumista
- torjutaan tehokkaasti rahanpesua ja tehostetaan rikoshyödyn konfiskaatiota
- kehitetään hallinnollista rikostorjuntaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvää viranomaisten välistä oma-aloitteista tiedonvaihtoa
- huomioidaan strategiatyössä esiin nousevat lainsäädännön muutostarpeet, jotta saavutetaan mahdollisimmat tehokkaat toimet rikosten ennaltaehkäisyyn, rikosten selvittämiseen, rikosvastuun toteutumiseen, rikoshyödyn konfiskointiin ja rikollisuudesta irtautumiseen
- selvitetään ja analysoidaan etenkin Tanskassa ja muissa Pohjoismaissa sekä muualla vaikuttaviksi havaittujen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimien sovellettavuutta Suomeen
- arvioidaan tarve ja alustava sisältö järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan erityislaille
- kehitetään tiedolla johtamista, tutkimusta ja päivittäistä tilannekuvaa sekä päivitetään ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kokonaistilannekuva

Lisäksi työryhmä ottaa huomioon työskentelyn kuluessa mahdollisesti esille nousevat muut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät kehittämistarpeet. Työryhmä ei kuitenkaan arvioi muita kuin edellä mainittuihin toimiin liittyviä hallitusohjelmakirjauksia.

Lähtökohdat

Kevättalvella 2023 Suomessa toimi poliisin arvion mukaan noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joihin kuuluu arviolta 1000 jäsentä. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmärakenteet ovat yhä useammin verkostomaisia, tarpeiden mukaan nopeasti joustavia ja tapauskohtaisia. Rikoskokonaisuudet koostuvat usein suuresta määrästä eri maissa toteutettavia osatekoja, joiden tekijät eivät välttämättä tunne toisiaan. Ammattimaisen rikollisuuden verkostoihin kuuluu yhä enemmän rikollisen toiminnan rahoittajia ja rikollisvaikuttajia, jotka toimivat asiantuntijoina ja hoitavat erityisosaamista vaativia tehtäviä. Ryhmillä on yhä enemmän omaa yritystoimintaa rikollisen toiminnan ja erityisesti rahanpesun peittämiseksi. Tätä on havaittavissa mm. rakennus-, ravintola-, ja yksityisellä turvallisuusalalla. Ryhmien yhteydet ulkomaille sekä kansainvälisiin rikollisverkostoihin on osa laittomien aineiden ja palveluiden maahantuontia ja kauppaa. Myös ulkomaalaisten etnisten ryhmien toiminta on Suomessa yleistynyt mm. huumausainekaupassa ja siihen liitännäisessä rikollisuudessa, kuten myös suomalaisen yhteiskunnan laillisten rakenteiden hyväksikäyttö yritystoiminnassa.

Lisätietoja

• Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030