Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit
Vuonna 2012 julkaistussa Kansalliskielistrategiassa asetettiin tavoitteeksi luoda kielellisten oikeuksien indikaattorit, joilla voidaan seurata kielellisten oikeuksien ja elinvoimaisen kaksikielisyyden toteutumisen kehityssuuntia. Oikeusministeriössä on kehitetty työkalu kielellisten oikeuksien seurantaindikaattoreista, joiden avulla pyritään tuomaan esiin kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyvät kehityssuunnat.
Indikaattoreiden rakenne ja tausta
Indikaattorit pohjautuvat YK:n ihmisoikeusindikaattorimallin mukaan kolmesta eri osasta: rakenneindikaattoreista, prosessi-indikaattoreista ja lopputulosindikaattoreista. Rakenneindikaattoreilla kuvataan kielellisten oikeuksien toteutumista tukevia rakenteita (mm. lainsäädäntö, laillisuusvalvonta, kieliryhmien osallistaminen ja vaikuttamismahdollisuudet). Prosessi-indikaattoreilla tarkastellaan kielellisten oikeuksien edistämistä (mm. kieliryhmät valtion budjetissa, hallitusohjelmat, valtion tukema mediatuotannot). Lopputulosindikaattoreilla kuvataan kokemuksia siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksilön ja yhteisön näkökulmasta (kieliryhmien omakohtaiset kokemukset).
Indikaattoreiden soveltaminen
Indikaattoreita sovelletaan suomen- ja ruotsinkielisiin, viittomakielisiin ja saamenkielisiin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kieliryhmiin. Indikaattoreita käytetään kielellisten oikeuksien ja kansallisen kielipolitiikan seurannassa sekä eri tahojen työkaluna kielipolitikkaan liittyvässä päätöksenteossa.
Indikaattoreiden hyödyntäminen ja päivitys
Indikaattorijärjestelmää hyödynnetään myös hallituksen määräaikaisraportoinnissa kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanosta sekä vastauksissa muiden ihmisoikeusmekanismien tietopyyntöihin.
Rakenneindikaattoreilla kuvataan kielellisten oikeuksien toteutumista tukevia rakenteita.
Prosessi-indikaattorit tarkastelevat kielellisten oikeuksien edistämistä.
Lopputulosindikaattoreilla kuvataan kokemuksia siitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit -julkaisu