Hyppää sisältöön
Media

Kielipoliittiset uudistukset

Kielipoliittisten uudistusten tavoitteena on edistää kielellisten oikeuksien toteutumista ja kielten elinvoimaisuutta Suomessa. Uudistusten kokonaisuus koostuu uudistetusta kansalliskielistrategiasta, kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävästä hankkeesta sekä hallituksen kielipoliittisesta ohjelmasta.

Kansalliskielistrategia vastaa huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Strategiatyön lähtökohtana oli turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi, parantaa kieli-ilmapiiriä sekä löytää ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin. 

Kansalliskielistrategian tavoite on, että Suomessa on jatkossakin kaksi elävää kansalliskieltä. Suomen kielen osalta päätavoitteena on kielen käyttöalan kaventumisen estäminen. Ruotsin kielen osalta tavoitteena on ruotsinkielisten palvelujen toimivuuden ja saatavuuden turvaaminen sekä kieliyhteisön elinvoimaisuuden vahvistaminen. Kansalliskielistrategian vision toteuttamiseksi on laadittu suuntaviivat ja päämäärät sekä asetettu 62 konkreettista toimenpidettä toteutettavaksi eri hallinnonaloilla. 

Kieli-ilmapiirihankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä positiiviselle kieli-ilmapiirille, luoda yhteenkuuluvuutta ja voimaannuttaa eri kielten puhujia painottamalla kielen merkitystä ja tekemällä kielet näkyviksi. Hankkeessa luodaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Työtä toteutetaan vaikuttamalla asenteisiin, lisäämällä viranomaisten ja lasten sekä nuorten tietoisuutta kielellisistä oikeuksista ja kieliryhmistä sekä lisäämällä kieliryhmien välisiä kohtaamisia.

Oikeusministeriö toteutti marras-joulukuussa 2020 kampanjan Suomessa koetun kieli-ilmapiirin parantamiseksi. Oma kieli -kampanjalla haluttiin muuttaa eri kielten puhumiseen liittyviä asenteita positiivisemmiksi. Kampanja näkyi ja kuului mm. sosiaalisessa mediassa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työyhteisöissä ympäri Suomen.

Kielipoliittisen ohjelman tavoitteena on vastata eri kieliä koskeviin haasteisiin, kuten kielten elinvoimaisuus, kielellisten oikeuksien toteutuminen ja kielten käyttömahdollisuudet. Ensimmäistä kertaa toteutettavassa ohjelmassa käsitellään erityisesti saamen kieliä, viittomakieliä, romanikieltä ja karjalan kieltä.

Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joiden toteutuminen on edellytys muiden oikeuksien toteutumiselle. Julkisen vallan on huolehdittava sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Yhteystiedot

Corinna Tammenmaa, kieliasiainneuvos 
oikeusministeriö, Demokratia- ja julkisoikeusosasto, Itsehallinto ja yhdenvertaisuus kielilainsäädäntö  0295150181  

Sivun alkuun