Sisältöjulkaisija

Eurooppalainen demokratiakilpi kattaa myös Suomen

2026-02-13T11:00:00Z

Suomalaisen demokratian kehitys linkittyy eurooppalaiseen kehitykseen ja päinvastoin. Suomen esimerkki ja kokemukset kiinnostavat laajasti. Demokratian suojeleminen on keskeinen osa Suomen EU-politiikkaa ja myös oikeusministeriön valmisteleman, hallituksen keväällä 2025 hyväksymän kansallisen demokratiaohjelman tavoitteena on vahvistaa demokratiaa sekä kotimaassa että EU:ssa. Eduskunta käsittelee oikeusministeriön demokratiakilvestä ja kansalaisyhteiskuntastrategiasta laatimaa selvitystä kevätkaudella 2026.

Kaikkia tarvitaan

Suomi jakaa komission näkemyksen siitä, että avoin ja osallistuva demokratia, elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vapaa media ovat unionin ja sen jäsenmaiden kriisinkestävyyden perusta. Monet ilmiöt, kuten tekoälypohjainen disinformaatio, ovat yleismaailmallisia, minkä vuoksi kaikki tarvitsevat lähdekriittisyyttä ja medialukutaitoa. Botit ja syväväärennöksetkin osaavat jo suomea, mikä korostaa kansalaisten tiedonlukutaitoa. Mitä paremmin tunnistamme näitä ilmiöitä, sitä paremmin olemme niiltä suojassa.

Komission demokratiapaketin eli demokratiakilven toimet tukevat Suomen pitkäjänteistä työtä muun muassa vaalien häiriönsietokyvyn parantamisessa ja kansalaisten osallisuuden edistämisessä. Suomi korostaa, että demokratian suojeleminen edellyttää johdonmukaisia toimia ja laajaa yhteistyötä jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityisen tärkeänä Suomi pitää nuorten osallistumisen vahvistamista. Sanan- ja mielipiteenvapauden turvaaminen on tärkeää, samalla kun vahvistetaan kaikkien aktiivista toimijuutta digitaalisessa yhteiskunnassa.

Kriisinkestävän demokratian tukeminen

Komissio vahvistaa demokratioiden resilienssiä kahdella strategia-asiakirjalla: Demokratian kilpi -tiedonannolla sekä EU:n strategialla kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi ja suojelemiseksi. Tavoitteena on suojella demokratiaa ja vahvistaa yhteiskuntien kykyä kestää kriisejä. Tätä työtä tehdään myös kansallisesti muun muassa hallitusohjelmaan sisältyvällä vaalien poikkihallinnollisella skenaariotyöllä ja vaalien häiriötilannesääntelyn selvityksellä.

Demokratian kilpi -aloitteeseen sisältyy toimenpiteitä kolmella aihealueella:

Demokratian suojeleminen disinformaatiolta ja ulkopuolisilta vaikuttamisyrityksiltä
Demokraattisten instituutioiden, vaalien ja vapaan median vahvistaminen
Kansalaisten osallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin tukeminen

Komissio aikoo perustaa Euroopan demokraattisen kriisinkestävyyden keskuksen, joka tukee tiedonvaihtoa ja yhteistyötä yhteisten disinformaation ja muiden uhkien torjumiseksi. Lisäksi komissio haluaa tukea jäsenvaltioita ja sidosryhmiä, jotta ne voivat muun muassa vahvistaa vaalivarautumista, suojella vaalien järjestämisen kannalta kriittistä vaali-infrastruktuuria ja minimoida ulkomaisen häirinnän riskit.

Suomi on demokratiapolitiikassa kokoaan suurempi jäsenvaltio. Osallistumalla aktiivisesti demokratiakilven toimenpiteiden toteuttamiseen tuemme demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutumista kaikkialla Euroopassa.

Kirjoittaja

Heini Huotarinen on neuvotteleva virkamies demokratia ja vaalit -yksikössä.

Lisätietoa komission tiedonannosta: Euroopan komission tiedote

Valtioneuvoston selvitys: Eurooppalainen demokratiakilpi ja EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia

]]>

Kerro miltä näyttää toiveittesi kansalaisyhteiskunta

2026-01-15T11:48:00Z

Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat Suomessa laajat, ja kansalaisilla on monia keinoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Samaan aikaan monet samanaikaiset tekijät vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan tilaan ja tulevaisuuteen, mistä haluamme käydä yhteistä keskustelua. Samalla kannustamme lisäämään kansalaisyhteiskuntaa koskevan tiedon käyttöä valmistelussa ja päätöksenteossa.

Tutustu tutkijoiden havaintoihin kansalaisyhteiskunnasta

Marraskuun puolivälissä julkaistiin Euroopan unionin ensimmäinen, odotettu kansalaisyhteiskuntastrategia. Strategian tavoitteet osallisuuden vahvistamisesta sekä avoimen ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan tukemisesta ovat meille Suomessa tuttuja, ja voimme pitää niitä vahvuuksinammekin. Strategia kehottaa myös tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tiedon välittämiseen.

Strategia ehdottaa ratkaisuja, joilla kansalaisyhteiskunnan tila laajenisi Euroopassa. Esimerkiksi seurannan kehittäminen on tärkeää, jotta kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumiseen tai kansalaisjärjestöjen kohtaamiin uhkiin voidaan reagoida varhain. Vaikka Suomi pärjää hyvin kansainvälisessä demokratiavertailussa, kehityskulut Euroopassa ja muualla maailmassa osoittavat, ettei kestävää demokratiaa voi pitää itsestäänselvyytenä.

Keskustelimme tutkijoiden kanssa viime syksynä suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Tutkijat kysyivät, onko kansalaisyhteiskunta tai kansalaisten tavat osallistua yhteiskunnassa murroksessa. Mitä asioita meidän pitäisi seurata? Tutkijat kehottivat kääntämään katsetta kansalaisyhteiskunnan reunamille ja olemaan herkkänä heikoille signaaleille. He tunnistivat myös tulevaisuusskenaarioiden tarpeen suomalaisessa kansalaisyhteiskuntapolitiikassa.

Tutki kansalaisjärjestöjä koskevia tietoja

Kansalaisjärjestöillä on monia samanaikaisia tehtäviä ja sitä kautta myönteinen vaikutus yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestöjä koskevat tiedot auttavat ymmärtämään niiden roolia, asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkaisemme näitä tietoja kaikille avoimena raporttina.

Tavoitteemme on saada kansalaisjärjestöstrategian seurantaan tarkoitettu raportti vakituiseen käyttöön. Kannustamme käyttämään kansalaisjärjestöjä koskevaa tietoa valmistelussa ja hyödyntämään sitä päätöksenteossa – koko hallinnon tasolla. Toivomme, että tiedoista on konkreettista apua tavoitteita asetettaessa, esityksiä perusteltaessa ja vaikutuksia arvioitaessa ennakointi- ja tulevaisuustiedon rinnalla.

Kun tiedon määrä kasvaa, mahdollisuus yhdistellä erilaisia tietoja analysointia ja raportointia varten lisääntyy. Sitä kautta ymmärrämme kansalaisjärjestöjen monimuotoista toimintaa ja kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta entistä paremmin. Samalla avoin ja saavutettava tieto vahvistaa osallisuutta ja lujittaa luottamusta yhteiskunnassa, mihin paitsi EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia myös kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta loppuraportissaan viittaavat.

Osallistu kansalaisyhteiskuntavision muodostamiseen

Avasimme kaikille avoimen verkkokeskustelun kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Visioivan keskustelun tavoitteena on haastaa oletuksia, etsiä tulevaisuuden suuntia ja ymmärtää toimintavaihtoehtoja. Millaisen kansalaisyhteiskunnan sinä haluaisit nähdä kymmenen vuoden päästä?

Hyödynnämme keskustelua kansalaisyhteiskuntavision muodostamisessa, mikä on osa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista. Verkkokeskustelu on käynnissä 26.2.2026 asti. Toivomme, että tutkijoiden havainnoista ja muista julkaisuista on hyötyä keskustelun käymisessä.

Ilmoittaudu mukaan verkkokeskusteluun

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperusta: Tutkijoiden havaintoja
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan loppuraportti
Kansalaisjärjestöjä koskevia tietoja

Kirjoittajat

Mikko Lehtonen on kansalaisjärjestöstrategian valmistelusta vastaava erityisasiantuntija oikeusministeriössä. Saara Sahinoja toimii data-analyytikkona samassa ministeriössä.

Tutustu myös kirjoittajien aiempaan kolumniin: Kansalaisyhteiskunnan tilaa koskevaa tietoperustaa rakentamassa.

]]>

Valtionavustuskäytänteitä uudistamalla kohti yhteisiä tavoitteita

2025-10-09T10:50:00Z

Kansalaisjärjestöt ovat suosittu paikka osallistua kansalaistoimintaan. Kansalaisjärjestöt rakentavat kestävää demokratiaa ja tukevat ihmisten hyvinvointia. Julkinen hallinto vahvistaa tätä toimintaa myöntämällä tarpeeseen vastaavia avustuksia.

Valtionavustusten myöntämisessä on edelleen kehittämisen varaa. Selvitimme viiden ministeriön kanssa, kuinka valtionavustuskäytänteitä eli käytössä olevia menettelytapoja voitaisiin uudistaa. Tavoitteena on paitsi kehittää valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta myös vahvistaa kansalaisjärjestöjen omavaraisuutta, kuten kansalaisjärjestöstrategia linjaa.

Ehdotuksia valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi

Ehdotamme, että valtionapuviranomaiset myöntävät monivuotisia yleisavustuksia, jotta tuen ennakoitavuus lisääntyisi kansalaisjärjestöissä. Monivuotisuus tarkoittaa ennakkotietoa ja ohjeellista suunnitelmaa valtionavustuspäätöksessä, mutta yleisavustukset myönnetään edelleen hakemuksista vuosittain. Ehdotamme myös, että valtionapuviranomaiset lisäävät kansalaisjärjestöjen EU-hankkeiden osarahoittamista kansalaisjärjestöstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansalaisjärjestöt kaipaavat hallinnollisen taakan keventämistä valtionavustustoiminnassa. Siksi ehdotamme hallinnollisen taakan kertaluonteista mittaamista ja kansalaisjärjestöjen velvollisuuksien puntarointia suhteessa valtionavustusten hallinnointiin ja sääntelyyn. Valtionapuviranomaiset valvovat esimerkiksi myöntämiensä valtionavustusten asianmukaista ja vaikuttavaa käyttöä, mikä edellyttää kansalaisjärjestöiltä raportointia.

Vaikuttavuutta valtionavustustoimintaan osallisuutta lisäämällä

Tiedämme, että valtionavustustoiminnan kehittäminen vaatii aikaa. Valtionavustustoiminnan läpinäkyvyys, tehokkuus ja vaikuttavuus ovat edelleen ajankohtaisia tavoitteita, joita vasten käytänteitä on perusteltua uudistaa. Kansalaisjärjestöillä on oltava mahdollisuus osallistua valmisteluun ja päätöksentekoon myös valtionavustustoiminnassa.

Kannustamme valtionapuviranomaisia ottamaan kansalaisjärjestöjä mukaan valtionavustustoiminnan kehittämiseen, kuten arvioimaan nyt tehtyjä ehdotuksia. Lisäämällä ilmiölähtöistä valmistelua ja yhteistyötä laajennamme myös valtionavustusten käytön myönteisiä vaikutuksia. Kansalaisjärjestöille myönnettävät valtionavustukset luovat mahdollisuuksia synnyttää jotakin aivan uutta, mitä kansalaisjärjestöt ovat tehneet yhteiskunnassamme ennenkin.

Valtionavustuskäytänteiden uudistaminen: Ehdotuksia valtionapuviranomaisille

Valtionavustustoiminnan tietojohtaminen ja vaikuttavuus: Toimintamalliopas valtionapuviranomaisten tueksi

Kirjoittajat

Mikko Lehtonen on kansalaisjärjestöstrategian valmistelusta vastaava erityisasiantuntija oikeusministeriössä. Jaana Walldén on valtionavustustoiminnan kehittämisen erityisasiantuntija valtiovarainministeriössä.

Valtionavustuskäytänteiden uudistaminen perustui valtioneuvoston periaatepäätökseen kansalaisjärjestöstrategiasta. Raportin valmistelleeseen jaostoon kuuluivat oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, ulkoministeriö sekä valtiovarainministeriö.

]]>

Murtuuko maailma vai vahvistuuko yhteistyö?

2025-10-03T06:52:00Z

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Se tarjoaa strategisen näkymän toimintaympäristömme muutoksiin ja niiden vaikutuksiin. Selonteko ei ainoastaan kuvaa nykyhetkeä, vaan rakentaa skenaarioita siitä, millaisessa maailmassa Suomi voi elää vuonna 2045. Onko edessämme yhteistyön vahvistuminen, teknologiajättien valta, blokkien välinen kilpailu vai murtuva maailma?

Strategista analyysia muutoksista

Tulevaisuusselonteon strateginen toimintaympäristöanalyysi jäsentää systemaattisesti Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Se tarjoaa viitekehyksen, jonka avulla yksittäiset tapahtumat voidaan liittää laajempaan kokonaisuuteen. Analyysiin lisättiin myös uusi lainsäädännöllinen kategoria, joka nostaa esiin oikeusministeriön kannalta keskeisiä muutostekijöitä, kuten muutokset demokratian tilassa ja oikeusvaltion rakenteissa. Huolestuttavina globaaleina kehityskulkuina tunnistettiin oikeusvaltion vakauden rapautuminen ja demokratian heikentyminen. Analyysissa myös tunnistettiin, miten voidaan varautua pahimpiin skenaarioihin ja millä toimilla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ei-toivottuihin kehityskulkuihin.

Tulevaisuustyö päätöksenteon tukena

Tulevaisuustyö ja ennakointi tukevat ennakoivaa hallintoa ja päätöksentekoa, joka ei vain reagoi kriiseihin, vaan valmistautuu niihin jo etukäteen. Tulevaisuusselonteon tietopohjaa voidaan hyödyntää monin eri tavoin. Oikeusministeriössä hyödynnämme selontekoa muun muassa johdon ennakointidialogeissa, strategia- ja tulosohjaustyössä, säädösvalmistelu- ja polittiikkavalmisteluhankkeissa, riskienhallinnassa sekä erilaisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa. Selonteossa on tunnistettu oikeusvaltion ja demokratian vahvistamisen kannalta keskeisiä tulevaisuusvalmiuksia, joiden toteuttamista on tarpeen jatkossa aktiivisesti edistää.

Tulevaisuusvalmiudet; Riippumattomia, päätöksenteon kannalta tärkeitä ja erityistä huomiota vaativia asioita Suomen tulevaisuusvalmiuden kehittämiseksi (VN Tulevaisuusselonteko 2025)
Tulevaisuusselonteon 1. osa

Oikeusvaltiota on vahvistettava ja luottamusyhteiskunnan edellytyksiä on lujitettava. Demokratian ja oikeusvaltion rakenteiden toimivuus ja riippumattomuus on varmistettava ja niiden kriisinsietokykyä vahvistettava. Yhteiskunnallista luottamusta on tuettava kokonaisvaltaisesti turvaamalla yhdenvertainen kohtelu kaikille väestöryhmille. Vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä on vahvistettava. On löydettävä keinot palauttaa ihmisten luottamus kykyynsä ja haluunsa osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
Rakenteellista korruptiota on ehkäistävä ja torjuttava yhteiskunnassa. On tarpeen vahvistaa hallinnon ja viranomaisten osaamista korruptioriskien tunnistamisessa ja korruption torjunnassa, jotta voidaan tehokkaasti estää järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuudet korruptoida viranomaisia sekä soluttautua viranomaisiin. On puututtava riittäviin keinoihin järjestäytyneen rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja sen torjuntaan laaja-alaisin keinoin yhteiskunnan turvallisuuden säilyttämiseksi.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen digitalisaatiossa ja tekoälyn käytössä on turvattava. Oikeusjärjestelmän on vastattava muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön perus- ja ihmisoikeudet turvaten. On huolehdittava, että kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Ennakoivaa ja tietoon perustuvaa lainvalmistelua on vahvistettava. On vahvistettava osallisuuden ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja tulla kuulluksi. Ilmiölähtöisen valmistelun ja verkostoyhteistyön vahvistaminen on keskeistä. Varmistetaan hyvän lainvalmistelun periaatteiden toteutuminen.
Vaikutustenarviointien ja tietoperustaisuuden tulee olla laadukkaan lainvalmistelun ytimessä. Lainvalmistelun laatu ja vaikutustenarviointi sosiaalisesta, ekologisesta, taloudellisesta ja turvallisuuden näkökulmasta on varmistettava ja nykyistä kattavammin arvioitava lainsäädännön vaikutukset kokonaiskestävyyteen ja tulevat sukupolvet huomioiden. Moni- ja poikkitieteellisen tutkitun tiedon hyödyntämistä on vahvistettava vaikutusarvioinneissa ja lainvalmistelussa.

Kirjoittajat

Neuvotteleva virkamies Vava Lunabba ja johtava asiantuntija Minna Branders työskentelevät oikeusministeriössä johdon tuki -yksikössä ja jäseniä valtioneuvoston ennakointityöryhmässä.

]]>

Ilmoittajansuojelu vahvistuu osaamisen ja luottamuksen kautta

2025-06-23T14:04:00Z

Ilmoittajansuojelusta on muodostumassa kiinteä osa vastuullista hallintoa ja eettistä organisaatiokulttuuria. Vuonna 2023 voimaan tullut ilmoittajansuojelulaki asetti tuhansille organisaatioille pysyviä velvoitteita. Lain tarkoituksena on suojella työpaikalla havaituista väärinkäytöksistä ilmoittavia henkilöitä.

Tukeakseen lain toimeenpanoa oikeusministeriö starttasi syksyllä 2023 koulutushankkeen, joka päättyi huhtikuussa 2025. Hankkeen maksuttomat koulutukset tavoittivat laajasti suomalaisia organisaatioita ja lisäsivät tietoisuutta ja osaamista lain vaatimuksista sekä sen tarjoamasta suojasta.

Hanke toteutettiin osana EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ohjelmaa. Yhteistyö edisti sekä Suomen että EU:n tavoitteita. Ilmoittajansuojelulaki perustuu EU-direktiiviin, jonka toimiva kansallinen toimeenpano on keskeistä koko Euroopan kattavan ilmoittajansuojelun vahvistamiseksi. Lisäksi hanke oli osa kansallista korruptionvastaista strategiaa vuosille 2021–2023. Äskettäin hyväksytty uusi korruptionvastainen strategia vuosille 2025–2027 tähtää ilmoittajansuojelun osaamisen kehittämiseen sekä muun muassa ilmoittajansuojelun tarkoituksenmukaisen toteutumisen arviointiin. Lue strategia ja toimenpideohjelma.

Hankkeessa tavoitettiin yli 7000 henkilöä

Hankkeen tavoitteet olivat kunnianhimoiset, mutta niissä onnistuttiin hyvin. Hankkeen aikana järjestetyt koulutukset, tilaisuudet, puheenvuorot ja verkkokoulutukset tavoittivat yli 7 000 henkilöä. Kaikille avoin ja maksuton eOppiva-verkkokoulutus sekä verkossa saatavilla olevat koulutusmateriaalit tukevat organisaatioita ilmoituskanavien kehittämisessä ja rohkaisevat henkilöstöä puuttumaan epäkohtiin. Tutustu verkkokoulutukseen korruptiontorjunta.fi:ssä.

Myös viestinnällä oli hankkeessa tärkeä rooli: sosiaalisen median kampanjoiden ja Yleisradion kanavilla esitetyn tietoiskun avulla ilmoittajansuojelua tehtiin tunnetuksi suuren yleisön keskuudessa.

Yhteensä 86 koulutusta ja yleisötapahtumaa kattoivat laajasti julkisen sektorin organisaatioita, mutta yksityissektorin kiinnostus koulutuksia kohtaan jäi kuitenkin vaisuksi.

Osaamisen vahvistaminen organisaatioissa jatkuu

Ilmoittajansuojelun edistämiseksi tehtävä työ ei ole vielä ohi. Monissa organisaatioissa ilmoituskanavat ovat vielä hiljaisia ja ilmoittajansuojelulain soveltaminen voi vaihdella organisaatiosta toiseen, minkä vuoksi ilmoittajien yhdenvertaiseen asemaan voi vielä liittyä epävarmuuksia. Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen on tärkeää, jotta työntekijät voivat luottaa ilmoituskanaviin ja lain tarjoamaan suojaan. Kuten hankkeessa on painotettu, johdon sitoutuminen ja selkeä tiedottaminen ilmoituskanavista ovat avainasemassa, jotta henkilöstö tietää toimia oikein.

Ilmoittajansuojelulain merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa, ja sen täsmentyminen myös lainsäädännön tasolla on odotettavissa. Samalla osaamisen kehittäminen ja valmius väärinkäytöksistä ilmoittamiseen nivoutuvat yhä tiiviimmin osaksi organisaatioiden arkea. Ilmoittajansuojelun tulisi olla muutakin kuin minimivaatimusten täyttämistä – se on askel kohti vastuullisempaa ja avoimempaa toimintakulttuuria koko yhteiskunnassa.

Hanke toteutettiin valtakunnallisesti ajalla 1.9.2023–30.4.2025 osana EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ohjelmaa. Hanketta olivat toteuttamassa Patrik Härmä, Mia Kaurila ja Johanna Virtanen.

Katso koulutusmateriaalit ja lue lisää korruptiontorjunta.fi-verkkosivustolta.

Kirjoittaja

Venla Mäntysalo korruptiontorjunnan erityisasiantuntija oikeusministeriön rikosoikeusyksikössä.

]]>

Ukrainan oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä tukemassa

2025-04-04T12:25:00Z

EU-integraatio nähdään Ukrainassa parhaaksi taloudelliseksi turvatakuuksi. Euroopan komissio seuraa ja raportoi uudistusten toteuttamisesta ja on ottanut Ukrainan mukaan oikeusvaltiokertomukseen. Ukrainalla on iso työrupeama edessä.

Ukrainan visio

Ukrainan ex-presidentti Leonid Kutšman vuonna 2003 julkaistu kirja ”Ukraina ei ole Venäjä” herätti aikanaan runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa on noussut esiin tärkeä näkökulma, jonka mukaan Ukraina ei tarvitse määrittelyä negaation kautta eli sen kautta mitä se ei ole. Pikemminkin tarvitaan visiota siitä, mitä se on, mitkä ovat sen omat arvot, tavoitteet ja tulevaisuus.

Ukrainalla on nyt tulevaisuuden visio. Ukraina haluaa olla itsenäinen, suvereeni, moderni, turvallinen, hyvinvoiva, kulttuuririkas ja eurooppalainen valtio omille kansalaisilleen. Ukraina myös puolustaa tätä visiotaan raskaissa taisteluissa maahan hyökännyttä Venäjää vastaan. Sodasta huolimatta maa on käynnistänyt laajoja oikeusalan ja demokratian uudistuksia.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka pohjautuu arvopohjaiseen realismiin. Toiminnan perustana ovat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Suomi vahvistaa monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä. Toimimme globaalisti kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Suomi myös edellyttää, että Venäjän vastuu kansainvälisistä rikoksista ja korvausvelvollisuus vahingoista toteutuu.

Ukraina EU-jäsenyyspolulla

Ukraina on hakenut EU:n jäsenyyttä vuonna 2022. EU päätti vuonna 2023 aloittaa neuvottelut Ukrainan kanssa. EU:n laajentumispolitikan mukaan neuvottelut käynnistyvät perustavanlaatuisista asioista (ns. ensimmäinen klusteri tai osio), joita oikeusalan, demokratian ja korruptiontorjunnan uudistukset ovat. Niiden onnistumisesta riippuu jäsenyysneuvotteluja käyvien valtioiden eteneminen jäsenyysprosessissa. Neuvottelut ensimmäisen osion sisällöstä pyritään käynnistämään Ukrainan kanssa kuluvan vuoden aikana.

Hallitusohjelman mukaan Suomi antaa tukensa Ukrainan eurooppalaiselle polulle. Kaikkien jäsenehdokkaiden kohdalla Suomi pitää tärkeänä EU:n luotettavuutta ja uskottavuutta neuvottelukumppanina sekä korostaa jäsenyyskriteerien täyttymisen tärkeyttä. Ukrainan edessä on joka tapauksessa iso urakka, ja myös EU:n on valmistauduttava seuraavaan laajentumiseen.

Euroopan komissio on tammikuussa 2025 laatinut arvioraportin Ukrainan uudistusten tilanteesta. Komissio on raportissaan myös määritellyt Ukrainalta odotettavia uudistuksia, joita ovat muun muassa tuomioistuinjärjestelmän riippumattomuuden ja itsenäisyyden edelleen kehittäminen, kansainvälisen oikeudenhoitoalan yhteistyön kehittäminen, korruptiontorjunnan tehostaminen, kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittäminen, rikoksen uhrien asema sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen suojelun parantaminen.

Oikeusalan yhteistyö perustuu EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Ukraina on oivaltanut, että tulevissa uudistuksissaan se ei voi vain suoraan kopioida EU-maiden järjestelmiä. Maan on luotava omat vahvat oikeusvaltioinstituutionsa, jotka toimivat parhaalla mahdollisella tavalla ukrainalaisessa yhteiskunnassa ja jotka vastaavat korkeita eurooppalaisia standardeja. Ukraina laatii parhaillaan oikeusvaltiotiekarttaa ja julkisen hallinnon kehittämisen tiekarttaa. Niissä asetetaan konkreettisia tavoitteita lainsäädännön kehittämiseksi EU-säännöstön mukaiseksi ja reformien toteuttamiseksi. Tavoitteisiin lukeutuu tuomioistuin- ja syyttäjälaitosuudistus sekä vankeinhoitouudistus. Euroopan komissio edellyttää näitä uudistuksia Ukrainalta. Uudistusten nopeus ei kuitenkaan saisi heikentää niiden laatua. On myös tärkeää, että eri uudistukset toteutetaan siten, etteivät ne ole ristiriidassa keskenään.

Uudistuksilla ja muun muassa korruptiontorjunnan tehostamisella on valtava merkitys myös Ukrainan jälleenrakennukselle. Ulkomaiset, mukaan lukien suomalaiset yritykset, tarvitsevat Ukrainalta ennakoivaa ja luotettavaa lainsäädäntöä sekä hyvää hallintoa ja riippumatonta tuomioistuinlaitosta investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Oikeusalan uudistukset ovat myös edellytys ja ehto EU:n ja kansainvälisen rahoituksen saamiselle.

Demokratia ja ihmisoikeudet vahvistavat vakautta

Euroopan unionista tehty sopimus sisältää määräykset demokratian periaatteista. Viime vuosina Euroopan komission toiminnan keskiössä on ollut suojella ja puolustaa demokratiaa sekä tukea kansalaistoimintaa. Euroopan unionin laajentumisprosessissa kannustetaan unionin jäseniksi pyrkiviä maita demokraattisiin sekä talousuudistuksiin ja siten edistetään vakautta ja vaurautta Euroopassa.

Myös Euroopan neuvosto, jonka jäsenmaa myös Ukraina on, on nostanut aiempaa voimakkaammin tavoitteekseen turvata ja vahvistaa demokratiaa. Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat sitoutuneet näihin tavoitteisiin vuonna 2023 annetun Reykjavikin julistuksen demokratiaperiaatteiden mukaisesti.

Hallitus teki maaliskuussa oikeusministeriön johtaman valmistelun pohjalta periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi vuosille 2025–2027. Demokratiaohjelman periaatepäätöksessä määrittelemme ja linjaamme keskeisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Linjauksiin lukeutuu, että Suomi edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista Euroopan unionissa ja kansainvälisesti. Näin vahvistamme myös turvallisuutta, vakautta ja kriisinkestävyyttä.

Oikeusministeriö tukee Ukrainan oikeusalan ja demokratian uudistuksia

Korruptiontorjunta, avoin ja hyvä lainvalmistelu sekä vallan kolmijako ovat keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Maailman oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen heikentyessä kansainvälisille toimille on erityinen tarve. Tässä Suomellakin on tärkeä rooli. Oikeusministeriöllä on nyt mahdollisuus edistää osaltaan Ukrainan uudistustyötä. Suomen oikeusministeri Leena Meri ja Ukrainan varaoikeusministeri Svitlana Tereshchenko sopivat tapaamisessaan 02.04.2025 oikeusministeriöiden välisen yhteistyön tehostamisesta entisestään vuosille 2025−2027 laaditun yhteistyösuunnitelman avulla.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan virkamiehet antavat koulutusapua ukrainalaisille kollegoille lainvalmistelun, oikeusapujärjestelmän, sovittelun ja vankeinhoidon kehittämiseksi sekä korruptiontorjunnan tehostamiseksi. Oikeusministeriö on tässä työssä myös löytänyt hyvää synergiaa Helsingin yliopiston oikeusvaltiokeskuksen kanssa. Myös Suomella on opittavaa Ukrainalta. Ukrainan oikeuslaitos on selviytynyt erittäin hyvin ja kehittynyt merkittävästi sodan aikana, ja näihin kriisinkestävyyteen johtaneisiin toimiin meidän on syytä perehtyä.

Ukrainan EU-jäsenyyden tiellä voi olla edessä ylä- ja alamäkiä, mutta Ukrainan käynnistämät uudistukset auttavat joka tapauksessa maata kehittymään visionsa mukaisesti.

Kirjoittajat

Marina Venäläinen toimii neuvottelevana virkamiehenä EU- ja kansainväliset asiat -yksikössä oikeusministeriössä. Niklas Wilhelmsson on yksikönpäällikkö demokratia ja vaalit -yksikkössä oikeusministeriössä.

]]>

Osallisuus on yhteinen asia

2025-01-20T08:39:00Z

Otetaan yhä useampi ihminen mukaan

Kannustamme puolueita asettamaan ehdolle ihmisiä, jotka edustavat kansalaisia monipuolisesti. Esimerkiksi kokemus järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta antaa ehdokkaille valmiuksia puntaroida kansalaisten tarpeita ja vastata niihin.

Osa suomalaisista kokee osattomuutta ja voimattomuutta, eivätkä he saa välttämättä ääntään kuuluviin. Suomalaisia on rohkaistava luottamaan omiin kykyihinsä osallistua ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

Alue- ja kuntavaalit ovat hyvä hetki keskustella ehdokkaiden kanssa, miten tuemme eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten osallistumista ja oppimista lähiyhteisöissään. Avoin hallinto tukee osallistumista ja paikallista kehittämistä, kuten esimerkiksi Oulun kaupungissa tehtävä yhteistyö osoittaa.

Pidetään huolta ehdokkaiden arvostuksesta vaalikeväänä

Suuri osa vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista koki olonsa turvalliseksi kampanjoidessaan. Myös vuoden 2021 kuntavaaleja kuvataan suhteellisen rauhalliseksi. Vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkaat arvioivat kuitenkin, että vaalihäirinnän uhka voi kasvaa tulevaisuudessa.

Muistutamme neuvottelukunnan alue- ja kuntavaalitavoitteissa, että aktiivisen kansalaisuuden on oltava turvallista. Sen on oltava sitä myös vaalikampanjoissa ja -tapahtumissa. Kriittinen, rakentava keskustelu ja vastakkaiset näkemykset kuuluvat demokratiaan. Yhteiskuntamme on vakaa, eikä vastakkainasettelu ole syvää. Kuitenkaan aivan kaikenlaista, repivää keskustelua, ei saa eikä pidä hyväksyä tai normalisoida.

Voimme jokainen vaikuttaa siihen, miten kohtaamme toisemme. Varmistetaan yhdessä, ettei vaalihäirintä vähennä ehdokkaiden halua kampanjoida. Lisätään keskinäistä luottamusta ja rakennetaan asiallista keskustelukulttuuria digitaalisestikin.

Osallisuus ja yhteistyö ovat eteenpäin vieviä voimia vaalien jälkeenkin

Me kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa toivomme, että mahdollisimman moni asettuu ehdolle, käy äänestämässä sekä osallistuu paikallisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun vaalien jälkeenkin. Kunnissa ja hyvinvointialueilla päivitetään vaalivuonna osallisuusohjelmia ja hyvinvointisuunnitelmia. Ne kehittävät kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja vahvistavat sitä kautta kestävää demokratiaa.

Suosittelemme ehdokkaita ja päätöksentekijöitä tutustumaan avoimen hallinnon oppaaseen Practical Guide for Policymakers on Protecting and Promoting Civic Space, jonka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut viime syksynä. Opas kehottaa torjumaan syrjintää ja lisäämään yhdenvertaista osallistumista. Kansalaisten osallistuminen mahdollistaa avointa, vastuullista ja kestävää julkista päätöksentekoa.

Kirjoittajat

Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto toimii kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajana. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva on neuvottelukunnan varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta julkaisi lokakuussa 2024 tavoitteensa kevään 2025 alue- ja kuntavaaleihin.

KANEn tavoitteet alue- ja kuntavaaleihin 2025
KANE oikeusministeriön verkkosivuilla

]]>

Kenen vastuulla on kansalaisten talousosaaminen?

2024-11-18T10:36:00Z

Tutkimukset ja kyselyt osoittavat selvän tarpeen erityisesti aikuisväestön talousosaamisen edistämiselle. Tässä työssä on huomioitava, että talousosaaminen muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: tietämyksestä eli taloudellisten käsitteiden ja riskien ymmärtämisestä, käyttäytymisestä sekä oikeista asenteista löytää ja arvioida taloudellista tietoa ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Nämä tekijät heijastuvat suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin, koska ne mahdollistavat sujuvan arjen ja luovat taloudellisen turvallisuuden tunnetta.

Suomessa toteutetaan parhaillaan oikeusministeriön johdolla ensimmäistä kansallista talousosaamisen strategiaa. Osana strategian toteuttamista ja oikeusministeriön aloitteesta tutkijat ovat selvittäneet suomalaisten talousosaamisen tasoa. Vuoden 2023 alussa kerättiin laaja kyselyaineisto aikuisväestöltä, keväällä 2024 kohderyhmänä olivat 15–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset.

Kyselyiden tulokset osoittivat, että aikuisväestön talousosaaminen on kohtuullisen hyvällä tasolla. Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaisten talousosaaminen on OECD-maiden keskiarvoa. Yksityiskohtaisempi tarkastelu tuo kuitenkin esille, että koulutustasolla on selkeä yhteys talousosaamiseen. Lisäksi tutkimus osoitti miehillä olevan naisia parempi taloudellinen tietämys sekä naisilla puolestaan miehiä parempitaloudellinen käyttäytyminen ja varovaisemmat asenteet. Nuorilla miehillä korostui riskinotto ja vahvempi luottamus taloudenhallinnasta ja taloudellisesta hyvinvoinnista.

Suomessa talousopetus on mukana peruskoulun ja toisen asteen yhteiskuntaopin, matematiikan ja kotitalouden opetussuunnitelmissa. Talousopetus alkaa jo alakoulun neljänneltä luokalta. Tämä on erinomainen asia, koska peruskoulussa on mahdollista tavoittaa koko ikäluokka ja näin tasoittaa väestötason sosioekonomisia eroja talousosaamisessa. Vuonna 2018 toteutettu talousosaamisen PISA-tutkimus osoitti talousopetuksen merkittävän vaikutuksen nuorten talousosaamiselle. Suomalaiset oppilaat ilmaisivat saavansa talousosaamisen tietoa opettajiltaan selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys talousosaamiseen. Siksi on tärkeää varmistaa opettajien talousopetuksen valmiudet opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksilla.

Lukiossa talousopetusta on tarjolla, mutta ammatillisessa koulutuksessa sitä on saatavilla valitettavan vähän. Toisen asteen jälkeen talousopetus on satunnaista, vaikka itsenäistyvän nuoren kriittisen elämänvaiheen keskellä talousosaamisen vahvistaminen olisi erityisen tärkeää.

Suomessa viranomaiset, finanssialan yritykset ja kolmas sektori tekevät arvokasta työtä aikuisväestön talousosaamisen parantamiseksi. Erilaisia oman talouden hallintaan liittyviä materiaaleja, oppaita ja työkaluja löytyy niin kansalaisille kuin ammattilaisten käyttöön. Julkisen sektorin toimijat, finanssialan yritykset ja järjestöt organisoivat koulutusta ja neuvontaa – myös yhdessä. Tämä työ olisi tultava paremmin saataville ja sitä tulisi laajentaa. Erityisen tärkeää olisi löytää ne kohderyhmät, jotka eivät itse osaa hakea apua talousongelmiinsa riittävän ajoissa. Omista raha-asioista puhumiseen tulisi myös kannustaa eri kohtaamisissa niin kouluissa, pankeissa kuin työpaikoilla.

Talousosaaminen vahvistaa kotitalouksien taloudellista selviytymiskykyä ja tuottaa sen myötä hyvinvointia. Hyvällä talousosaamisella kansalaiset voivat välttää ylivelkaantumasta ja toimia tasavertaisina toimijoina yhteiskunnassa.

Kansallisen talousosaamisen strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuonna 2030. Tarvitsemme sektorirajoja rikkovaa vuoropuhelua ja yhteistyötä tähdätessämme kohti tätä visiota. Aikuisväestön talousosaamista on tuettava laajalla yhteistyöllä – viranomaisten, järjestöjen ja finanssialan toimijoiden järjestämät koulutukset ja työkalut auttavat ehkäisemään talousongelmia ja ylivelkaantumista. Riittävillä ja oikein kohdennetuilla resursseilla, neuvonnalla ja koulutuksella talousosaamisesta tulee pysyvä osa arkea ja kansalaisten hyvinvointia.

Kirjoittajat

Anu Raijas on talousosaamisen neuvonantaja Suomen Pankissa.
Mette Ranta on erityisasiantuntija oikeusministeriössä vastuualueenaan kansallinen talousosaamisen strategia.

]]>

Ilmoittajansuojelu ontuu, jos työntekijät eivät tunne oikeuksiaan

2024-10-17T11:22:00Z

Ilmoittajansuojelulaki edellyttää avaamaan kanavan rikkomuksista ilmoittamiseen, mutta epäillyistä rikkomuksista ilmoittaminen on monelle arka asia. Selkeä viestintä johdolta ja henkilöstön tietoisuus ilmoituskanavista ovat avainasemassa, jotta työntekijät uskaltavat ja ymmärtävät toimia oikein. Ilmoittajansuojelu on keskeinen osa vastuullista toimintakulttuuria ja tehokasta sisäistä valvontaa.

Lain tarkoituksena on suojella niitä, jotka tuovat ilmi työpaikalla havaittuja väärinkäytöksiä. Lain myötä yli 50 hengen organisaatioilla on velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta väärinkäytöksistä voi raportoida luottamuksellisesti.

Mikään organisaatio ei ole immuuni väärinkäytöksille tai rikkomuksille. Kanavien hiljaisuus saattaa kertoa siitä, ettei kanavista ja ilmoittajien suojelusta ole viestitty riittävän selkeästi. Johdon sitoutuminen sekä henkilöstön tietoisuus kokonaisuudesta on ensiarvoisen tärkeää, jotta ilmoituksia saadaan. Siksi on tärkeää, että ilmoituskanavien käyttämisestä ja ilmoittajansuojelulaista viestitään jatkossakin säännöllisesti. Aktiivinen viestintä ja tiedottaminen ilmoittajansuojelusta ja ilmoituskanavan toiminnasta edistää avointa työilmapiiriä.

Jokaisessa organisaatiossa olisi tärkeää pohtia näitä kysymyksiä: Olemmeko viestineet tarpeeksi selkeästi ilmoittajansuojelulain merkityksestä? Tunnetaanko ilmoituskanavamme tarpeeksi laajasti? Ja ennen kaikkea, onko hiljaisuus merkki ongelmien vai tiedon puutteesta? Ilmoituskanavat ovat parhaimmillaan organisaation arkeen sulautuva osa vastuullista toimintakulttuuria – ei vain yksittäinen pakollinen toimenpide.

Oikeusministeriön ilmoittajansuojelulain koulutushanke tarjoaa maksutonta koulutusta vuoden 2024 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on lisätä organisaatioiden ja niiden työntekijöiden ymmärrystä ilmoittajansuojelulain sisällöstä ja ilmoituskanavien käytöstä.

Tutustu hankkeeseen ja tilaa koulutusta ilmoittajansuojelun koulutushankkeen sivulta.

Ilmoittajansuojelulain koulutushanke on saanut osarahoituksen EU:n ISF-rahastosta.

Kirjoittaja

Mia Kaurila toimii ilmoittajansuojelulain koulutushankkeessa projektikoordinaattorina. Hän organisoi koulutuksia vuoden 2024 aikana ja vastaa hankkeen viestinnästä. Projektiryhmässä työskentelee myös erityisasiantuntija Patrik Härmä.

]]>

Violetti ja valkoinen – värillä on väliä tuplavaaleissa

2024-09-24T11:40:00Z

Aluevaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot, joka päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä kullakin hyvinvointialueella. Kuntavaaleissa taas valitaan kuntien valtuustot, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta, esimerkiksi maankäytöstä ja rakentamisesta, koulutuksesta ja ympäristöpalveluista.

Helsingissä toimitetaan kuitenkin vain kuntavaalit, koska siellä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta huolehtii kaupunginvaltuusto.

Kaksi äänestyslippua

Äänestäjän näkökulmasta alue- ja kuntavaalien äänestystoimitus on pääosin samanlainen kuin ennenkin, niin ennakkoäänestyksessä kuin vaalipäivänkin äänestyksessä. Tärkeä ero on nyt se, että äänestäjälle annetaan yhden äänestyslipun sijasta kaksi äänestyslippua: perinteinen valkoinen, jolla äänestetään kuntavaalien ehdokasta ja violetti, jolla äänestetään aluevaalien ehdokasta.

Molemmissa vaaleissa on omat ehdokkaansa, joten äänestäjä joutuukin nyt ensinnäkin pohtimaan äänestyspäätöstään aiempaa monipuolisemmin (ketä ehdokasta haluan äänestää aluevaltuustoon ja ketä kunnan valtuustoon) ja toiseksi olemaan äänestyskopissa siten huolellinen, että merkitsee aluevaaliehdokkaan numeron nimenomaan violettiin äänestyslippuun ja kuntavaaliehdokkaan numeron valkoiseen äänestyslippuun.

Aiemmin kuntavaaleissa äänestettiin yhdellä äänestyslipulla kaikista kunnan palveluista. Vuonna 2021 toteutetun sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyi kunnista uusille hyvinvointialueille. Tämän vuoksi näistä tärkeistä lähipalveluista päätetään nyt kahdella eri äänestyksellä ja äänestyslipulla.

Huolellisuutta äänestyskoppiin

Äänestyslippujen täyttämisessä on syytä olla huolellinen. Kuntavaaliehdokkaiden numerot alkavat numerosta 2 ja ovat siis (muualla kuin Helsingissä) suurimmillaan kunnan koosta riippuen joko kaksi- tai kolminumeroisia. Aluevaaliehdokkaiden numeroiden on sen sijaan tarkoitus olla nelinumeroisia. Tällä tavoin pyritään auttamaan äänestäjää paremmin hahmottamaan se, kuka on ehdokkaana aluevaaleissa ja kuka kuntavaaleissa. Äänestäjän tulee merkitä valkoiseen lippuun esimerkiksi numero 179 ja violettiin lippuun esimerkiksi numero 2367. Muistettavaa voi siis olla peräti seitsemän numeron verran!

Mutta kuten ennenkin, ehdokkaiden numerot molemmissa vaaleissa voi vielä tarkistaa äänestyskopissa olevista ehdokasluetteloista. Aluevaalien luettelo on violetti ja kuntavaalien valkoinen – samat värit siis kuin äänestyslipuissakin.

Jos ehdokas on ehdolla molemmissa vaaleissa, hänellä on kaksi eri ehdokasnumeroa ja hänen täytyy markkinoida äänestäjille niitä molempia. Ja toisaalta äänestäjän on oivallettava, että jos hän haluaa äänestää samaa ehdokasta sekä aluevaltuustoon että kunnan valtuustoon, se onnistuu vain siten, että hän merkitsee violetille lipulle ehdokkaan aluevaalinumeron ja valkoiselle lipulle ehdokkaan kuntavaalinumeron.

Yksi vai kaksi äänestyskertaa?

Äänestyspaikat ovat samat sekä alue- että kuntavaaleille. Äänestyspaikoilla olevat vaalivirkailijat opastavat äänestäjiä toimimaan oikein.

Odotusarvo on, että suurin osa äänestäjistä äänestää molemmissa vaaleissa yhdellä kertaa. Äänestäjä voi kuitenkin halutessaan äänestää myös eri kerroilla, esimerkiksi ennakkoon aluevaaleissa ja vaalipäivänä kuntavaaleissa taikka ylipäätään äänestää vain toisessa vaalissa.

Ennakkoäänestyksessä eri väriset äänestysliput suljetaan eri vaalikuoriin. Vaalipäivän äänestyksessä molemmat liput voidaan pudottaa samaan vaaliuurnaan tai kunnan harkinnan mukaan eri uurniin. Ääntenlaskennassa äänestysliput erottuvat joka tapauksessa värin perusteella toisistaan.

Arto Jääskeläinen
vaalijohtaja

Alue- ja kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 2.-8.4. ja ulkomailla 2.-5.4. Luotettavaa tietoa vaaleista löytyy vaalit.fi-sivustoltamme. Täydennämme alue- ja kuntavaaleja koskevaa ohjeistusta sivustolle lähiaikoina.

Vaalit.fi

]]>