Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe kielellisten oikeuksien seurantabarometrien julkaisutilaisuudessa 9.2.2021

Hyvät kuulijat, bästa åhörare, mina damer och herrar,

Kielellisiä oikeuksia koskevat kysymykset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Äidinkielen puhuminen on paljon muutakin kuin pelkkää kieltä ja viestintää. Kyse on identiteetistä ja kulttuurista. Kyse on turvallisuuden tunteesta, kyse on ymmärryksestä. Äidinkieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. Kielen voi myös nähdä yhteisöllisenä toimintana, joka opitaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen avulla. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joiden toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle.

Jag är glad att jag som justitieminister har ansvar för de språkliga rättigheterna. Jag vet hur det är att tillhöra en språklig minoritet. Jag vet att de språkliga rättigheterna tyvärr inte alltid förverkligas i praktiken. Men för att kunna veta hur de språkliga rättigheterna borde utvecklas, behöver vi också data för att veta hur de språkliga rättigheterna upplevs runt om i Finland. Därför är språkbarometern, samebarometern och teckenspråksbarometern otroligt viktiga.

Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista. Kielilain mukaan valtioneuvosto antaa vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Seuraava kertomus annetaan tänä vuonna.

Näitä tehtäviä toteuttaakseen oikeusministeriö on tilannut tutkimukset kielellisten oikeuksien toteutumisesta käytännössä. Tutkimuksissa on kysytty kieliryhmiltä itseltään, miten kielelliset oikeudet heidän omasta mielestään toteutuvat. Kielellisten oikeuksien seurantabarometrit ovat arvokasta taustatietoa kertomusta varten, ja tulosten pohjalta ministeriö voi myös jakaa seurantatietoa palveluja tuottaville viranomaisille sekä antaa suosituksia.

Nyt viidettä kertaa toteutettua Kielibarometriä on tehty joka neljäs vuosi vuodesta 2004 lähtien. Kielibarometri seuraa sitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat kaksikielisissä kunnissa.

Detta är den femte språkbarometern som justitieministeriet låter utföra. Barometern utvecklas ständigt, och i år har vi för första gången med svenskspråkiga som är i majoritet i sin hemkommun.

Kielibarometrin osalta vuosina 2012–2016 selvästi havaittu yleisen kieli-ilmapiirin huonontuminen näyttää nyt laantuneen. Suomenkielinen vähemmistö kokee kuitenkin samoin kuin vuonna 2016 kotikuntansa kieli-ilmapiirin huonommaksi kuin ruotsinkieliset. 

Enligt den nyaste språkbarometern verkar språkklimatet inte ha försämrats ytterligare, vilket är bra. Det verkar istället som att den stora utmaningen är tillgången till service på svenska. Det är inte överraskande, men tyvärr mycket tråkigt, att svenskspråkiga upplever att det är svårare att få service på sitt modersmål. Man kan också tydligt se att den språkliga servicen i digitala tjänster inte alltid fungerar, vilket vi måste fästa vikt vid i ett allt mera digitaliserat samhälle.

Hyvät osallistujat, bästa deltagare,

Tänään toista kertaa julkaistavassa saamebarometrissa luodaan katsaus saamenkielisten palveluiden tilanteeseen sekä saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella. Saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen osalta haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute, sekä puutteellinen tieto palvelun saatavuudesta. Saamebarometrista käy myös ilmi, että saamenkielisten palveluiden saatavuutta ei pidetä hyvänä. Tärkeimmiksi saamenkielisiksi palveluiksi koetaan terveyspalvelut. 

Viittomakielibarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Kyselyssä tarkasteltiin erityisesti tulkkauspalvelujen saatavuuden ja tiedonsaannin näkökulmasta, miten kielelliset oikeudet ovat viittomakieltä käyttävien kohdalla Suomessa toteutuneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Viittomakielibarometriin osallistuneet pitävät kielellisiä oikeuksia tärkeinä. Suurin haaste viittomakielisten viranomaisasioinnissa on barometrin mukaan tulkkauspalvelun järjestäminen. 

Ministeriössä perehdytään kielellisten oikeuksien seurantabarometrien tuloksiin. Tuloksia hyödynnetään tällä hallituskaudella paitsi kielikertomusta varten myös muiden hallitusohjelman kirjausten toteuttamisessa, esimerkiksi kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa.

Olen iloinen myös siitä, että voimme esitellä barometrien tuloksia ministeriön sivuilla vuorovaikutteisella tavalla. Ministeriön sivuilla on nyt mahdollista tutkia tuloksia eri näkökulmista. Tämä avaa jokaiselle tuloksista kiinnostuneelle mahdollisuuden tutustua tuloksiin siitä näkökulmasta, joka asianomaista kiinnostaa. 

Arvoisa yleisö, Bästa publik,

De språkliga rättigheterna är tryggade i lagen, men det gäller även att förverkliga dem i praktiken. Barometrarna som publiceras idag ger oss en bild av hur de olika språkgrupperna ser på vardagen och hur deras språkliga rättigheter förverkligas. Kielelliset oikeudet on turvattu lainsäädännössä, mutta niiden on toteuduttava myös käytännössä. Barometrien kautta saamme tietoa eri kieliryhmien kokemuksista arjesta ja todellisuudesta tämän osalta. Tämä on arvokasta tietoa oikeusministeriölle ja koko hallitukselle. 

Jag vill tacka forskarna Marina Lindell, Laura Arola och Päivi Rainò, som utarbetat och genomfört barometerundersökningarna. Ni har alla gjort ett digert arbete. Varmt tack.

Haluan kiittää tutkijoita, Marina Lindelliä, Laura Arolaa ja Päivi Rainò:a, jotka ovat työstäneet ja toteuttaneet barometritutkimukset. Olette kaikki tehneet ison työn. Lämmin kiitos.

Kiitos! Tack!