Saamelaiskäräjiä koskeva lakiesitys eduskunnalle

Oikeusministeriö 25.9.2014 11.00
Tiedote -

Hallituksen esitys saamelaiskäräjälain tarkistamiseksi annettiin tänään eduskunnalle. Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toimivuutta sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Saamelaisen määritelmän lisäksi lakiin tehtäisiin useita tarkistuksia. Vuonna 1996 voimaan tullut saamelaiskäräjälaki sisältää säännöksiä saamelaiskäräjien vaaleista samoin kuin käräjien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimivallasta sekä saamelaiskäräjien toimielimistä ja toiminnasta.

Esityksen mukaan tavoitteena on, että kaikki esityksen sisältämät saamelaiskäräjien vaaleihin vaikuttavat säännökset olisivat sovellettavissa jo seuraavia vaaleja toimeenpantaessa eli hyvissä ajoin ennen kuluvan vuoden loppua. Tarvittaessa lakiin voidaan eduskuntakäsittelyn yhteydessä ottaa tarpeelliset siirtymäsäännökset vuoden 2015 vaaleissa sovellettavista asioista kuten esimerkiksi vaaliluetteloon hakeutumista ja vaaliluettelon vahvistamista koskevista määräajoista.

Saamelaisen määritelmä

Lakiesityksen mukaan saamelaisella tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen

- että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai iso-vanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenäkielenään tai,

- että hän on sukusiteittensä kautta omaksunut saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi tai,

- että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu nyt ehdotettavan lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Nykyiseen lakiin verrattuna perusteeksi ei enää riittäisi pelkästään se, että henkilö on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Olennaista olisi, että henkilö on omaksunut saamelaisen elämäntavan tai kulttuurin saamelaisessa yhteisössä. Yleensä kysymys on kasvamisesta saamelaiseksi perhe- tai sukuyhteisössä.

Määritelmän keskeinen merkitys on, että saamelainen on otettava äänioikeutetuista saamelaiskäräjävaaleissa laadittavaan vaaliluetteloon. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, eli niin sanottua ryhmäidentifikaatiota vahvistettaisiin laajentamalla vaalilautakunnan kokoonpanoa ja muuttamalla vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua siten, että ensi asteessa asiassa tehtäisiin oikaisuvaatimus saamelaiskäräjien kokoukselle. Kokouksen päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Neuvotteluvelvollisuus

Viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä säädettäisiin laissa nykyistä painokkaammin. Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden ala laajenisi jonkin verran. Neuvottelut olisi käytävä riippumatta siitä, ulottuvatko toimenpiteen välittömät vaikutukset saamelaisten kotiseutualueelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saamen kieleen liittyvät toimenpiteet.

Saamelaiskäräjät laatisi vastaisuudessa vuosittaisen kertomuksensa suoraan eduskunnalle eikä enää valtioneuvostolle ja osaksi hallituksen kertomusta. Näin eduskunnalle tarjoutuisi nykyistä keskitetympi mahdollisuus arvioida saamelaisia erityisesti koskevien asioiden tilaa ja kehitystä.

Saamelaiskäräjien ja vaalilautakunnan jäsenmäärä

Saamelaiskäräjille valittaisiin esityksen mukaan nykyisen 21 jäsenen asemesta 25 jäsentä. Varajäseniä valittaisiin viisi. Kotiseutualueen kunnista valittaisiin vähintään viisi jäsentä Inarin kunnasta, neljä Utsjoen kunnasta, kolme Enontekiön kunnasta ja kaksi Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta. Lisäksi yksi jäsen ja varajäsen valittaisiin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta.

Saamelaiskäräjillä hakemukset vaaliluetteloon ottamiseksi käsittelee vaalilautakunta, jonka jäsenten lukumäärää puheenjohtajan lisäksi lisättäisiin nykyisestä neljästä kuuteen. Vaalilautakunnan tulisi käsitellä hakemukset ilman aiheetonta viivytystä. Nykyisin hakemuksia käsitellään vain vaalivuosina. Käytännössä hakemuksia käsiteltäisiin jatkossa noin 2-4 kertaa vuodessa.

Saamelaiskäräjien kokouksen ja hallituksen toimivaltasuhteet

Lakiesityksen mukaan saamelaiskäräjien kokouksen puheenjohtajasta käytettäisiin jatkossa nimikettä puhemies. Puhemiehen ja käräjien hallituksen puheenjohtajan tehtävät eriytettäisiin toisistaan. Vastaisuudessa hallituksen puheenjohtaja ei voisi toimia puhemiehenä. Näin selkeytettäisiin käräjien kokouksen ja hallituksen valta- ja vastuusuhteita. Sama henkilö voitaisiin valita hallituksen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi perättäiseksi toimikaudeksi.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen, puh. 02951 50278