Uusi sakkomenettely käyttöön joulukuun alusta

Oikeusministeriö 17.11.2016 13.36
Tiedote
Sakkojen määrääminen selkeytyy, kun uusi sakkomenettely otetaan käyttöön joulukuun alusta. Syyttäjät eivät enää vahvista poliisin kirjoittamia sakkoja eräissä tavallisimmissa rikkomuksissa. Samalla epäillyn oikeusturva paranee.

Tasavallan presidentin on tarkoitus perjantaina 18. marraskuuta vahvistaa laki, jonka mukaan sakkomenettely otetaan käyttöön 1.12.2016. Uudistukseen liittyvä lainsäädäntö on hyväksytty jo vuonna 2010, mutta sen voimaanpanoa lykättiin odottamaan poliisin asianhallintajärjestelmien uudistamista.Sakkomenettelyn uudistamisella karsitaan syyttäjien suureksi paisunutta työmäärää, jotta he voivat keskittyä vaativampien asioiden ratkaisemiseen.

Selvissä asioissa sakkorangaistus suoraan poliisilta

Sakkomenettelyssä tietyissä tavallisissa rikosasioissa sakkoja ei viedä enää syyttäjän vahvistettavaksi, vaan päätöksenteko siirtyy poliisille. Jatkossa poliisi voi määrätä liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon sakkorangaistuksen. Muissa tapauksissa rangaistus menee edelleen syyttäjän vahvistettavaksi.

Tähän asti poliisi on antanut epäillylle sakkolapun eli rangaistusvaatimuksen, jonka syyttäjä on myöhemmin vahvistanut. Jatkossa poliisin antama sakkomääräys on näissä asioissa lopullinen päätös. Poliisin lisäksi sakon voi määrätä myös tulli- tai rajavartiomies.

Sakottaminen muuttuu myös siten, että rikesakosta tulee joulukuun alusta ainoa mahdollinen rangaistus niistä rikkomuksista, joiden rangaistukseksi se on säädetty. Nykyisin rikesakko on päiväsakkojen vaihtoehto. Uudistus edistää sakotettavien yhdenvertaista kohtelua ja selkeyttää rangaistusjärjestelmää.

Enemmän vaikutusmahdollisuuksia menettelytavan valintaan

Uudistus parantaa oikeusturvaa ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia menettelytavan valintaan.

Jatkossa kaikkiin tuomioistuimen ulkopuolella määrättyihin sakkoihin saa hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuteen.

Sakkomenettelyn käyttö edellyttää lisäksi, että rikkomuksesta epäilty antaa menettelyyn suostumuksensa. Suostumuksen antaminen merkitsee, että epäilty tunnustaa teon ja hyväksyy määrättävän seuraamuksen. Tähän asti asian saaminen perusteellisempaan käsittelyyn on vaatinut esimerkiksi rangaistusvaatimuksen vastustamista kirjallisesti.

Jos epäilty ei anna suostumustaan, hänelle annetaan silti tiedoksi sakkoa tai rikesakkoa koskeva rangaistusvaatimus. Suostumus voidaan antaa vielä maksamalla sakko rangaistusvaatimuksen mukaisesti tai rikesakko 30 päivän kuluessa.

Suostumuksen antamatta jättäminen ei merkitse, että epäilty välttyy rikosvastuulta. Jos suostumusta ei anneta, asia käsitellään tavallisessa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä. Tällöin poliisi suorittaa esitutkinnan mahdollisine kuulusteluineen ja asia käsitellään syyteharkinnan jälkeen käräjäoikeudessa. Suostumuksen antamatta jättäjän on siis syytä varautua tuomioistuinkäsittelyyn samoin kuin siihen, että tuomioistuimen määräämä maksamaton sakko voidaan muuntaa vankeudeksi. Sakkomenettelyssä määrättyä sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi. Tuomioistuimessa korvattavaksi voi tulla myös todistelukustannuksia.

Muutokset eivät koske automaattista liikennevalvontaa. Näissä tapauksissa rikesakko tulee edelleen maksettavaksi, jollei henkilö vastusta sen määräämistä.

Soveltamisalaa aiotaan laajentaa

Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää parhaillaan sakkomenettelyn soveltamisalan laajentamista. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sakkomenettelyyn siirretään rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Nykyisin sakkomenettelyssä voidaan määrätä sakko rikkomuksesta, josta on säädetty rangaistukseksi enintään kuusi kuukautta vankeutta. Sakkomenettelyssä ei kuitenkaan jatkossakaan voisi määrätä sakkoa ankarampaa seuraamusta. Työryhmän määräaika päättyy marraskuun lopussa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen, oikeusministeriö, puh. 02951 50165, ja
poliisitarkastaja Matti Högman, Poliisihallitus, puh. 0295 481 823