Tuula Majuri: Lainsäädäntöjohtajana juridiikan näköalapaikalla

Tuula Majuri on oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkisoikeuden yksikön lainsäädäntöjohtaja. Hänen ja oikeusministeriön yhteinen tarina alkoi jo vuonna 1985, kun Majuri ensimmäistä kertaa astui ministeriön ovista sisään virkamiesharjoittelijana. Uransa aikana hän on ehtinyt työskennellä myös muuallakin, muun muassa valiokuntaneuvoksena eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Hänen mielestään sekä oikeusministeriö että perustuslakivaliokunta ovat olleet todellisia näköalapaikkoja valtiosääntöjuristille.

Julkisoikeuden yksikön tehtäväkenttä on laaja, mikä heijastuu myös Majurin omaan työnkuvaan lainsäädäntöjohtajana.

– Me julkisoikeuden yksikössä vastaamme valtiosääntöalan kysymyksistä sekä hallinto-oikeuden yleisistä kysymyksistä, tarkoittaen hallintomenettelyn ja hallintolainkäytön sääntelyä. Tämän lisäksi esimerkiksi tietosuoja on merkittävä asiaryhmä, samoin kuin myös muu informaatio-oikeus, kuten julkisuuslaki. Hoidamme lisäksi Ahvenanmaan itsehallintoon liittyviä asioita, Majuri kertoo.

Yksikkö valmistelee julkisoikeuteen kuuluvaa lainsäädäntöä ja hallituksen esityksiä, minkä lisäksi se on myös merkittävä lausunnonantaja. Suurin osa muilta ministeriöiltä tulevista lakihankkeita koskevista lausuntopyynnöistä suunnataan julkisoikeuden yksikölle, ja lausunnot laaditaan usein yhteistyössä oikeusministeriön muiden yksiköiden sekä osastojen kanssa.

– Omaan työnkuvaani kuuluu lausuntomenettelyn organisointi, ja sen lisäksi olen viime aikoina ollut itsekin mukana esimerkiksi tiedustelua ja tietosuojaa koskevien hankkeiden valmistelussa. Julkisoikeuden yksikkö antaa paljon epävirallistakin asiantuntija-apua muiden ministeriöiden lainvalmisteluhankkeissa sekä käy eduskunnan valiokunnissa asiantuntijakuulemisissa. Yksikön johtajana järjestelen myös tällaisia asioita, Majuri sanoo.

Perustuslakiuudistukseen osallistuminen uran kohokohtia

Majuri on opiskellut Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja sen ohella myös historiaa. Opiskeluaikoinaan hän pohti uraa tutkimuksen parissa ja työskentelikin erilaisissa tutkimusprojekteissa. Käytännönläheisempi lainvalmistelu tuntui kuitenkin kiinnostavammalta.

Majuri oli ensimmäisen kerran ministeriön palkkalistoilla oikeustieteen ylioppilaana vuonna 1985. Silloin hän työskenteli kesän ajan samaisessa julkisoikeuden yksikössä korkeakouluharjoittelijana tai virkamiesharjoittelijana, kuten silloin oli tapana sanoa. Vuonna 1990 hän puolestaan työskenteli Lontoossa kansainvälisenä harjoittelijana asianajotoimistossa, minkä jälkeen palasi oikeusministeriöön vuonna 1991.

– Vähitellen suuntauduin valtiosääntöoikeuteen, ja olin esimerkiksi valiokuntaneuvoksena eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Olen lisäksi auskultoinut Helsingin käräjäoikeudessa, mikä oli sekin hyödyllinen kokemus juristille, Majuri sanoo.

Eräs Majurin uran kohokohdista on ollut osallistuminen 1990-luvun lopun perustuslakiuudistukseen, jolloin hän työskenteli sihteerinä perustuslakikomiteassa. Myöhemmin hän toimi pääsihteerinä perustuslain tarkistuskomiteassa. Molemmat ovat olleet erityisen antoisia ja hienoja kokemuksia uran varrelta.

Lainvalmistelussa sekä opitaan että luodaan uutta

Majurin mukaan parasta hänen työssään on se, että hän saa olla koko ajan tekemisissä uusien oikeudellisten ongelmien ja kysymysten kanssa.

– Lainsäädäntöjohtajan työssä ollaan kiinni eri oikeudenalojen substanssissa, mikä edellyttää omankin asiantuntijuuden jatkuvaa laajentamista ja uuden oppimista, Majuri sanoo.

Majuri on toiminut lainsäädäntöjohtajan tehtävissä vuodesta 2016. Asiantuntijuuden ja johtajuuden välillä tasapainoilu on joskus haasteellista, ja hänen mukaansa omissakin taidoissa on vielä kehitettävää. Työssä haastavinta on viime aikoina ollut suuren työmäärän sovittaminen käytettävissä olevaan työaikaan. Hän toivookin työtahdin rauhoittuvan vaalikauden päättymistä kohti.

Työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden lisäksi myös työyhteisö on saanut Majurin viihtymään oikeusministeriössä vuosikymmenten  ajan.

– Oikeusministeriö on ollut minulle hyvä työnantaja ja työyhteisö. Olen saanut vuosien aikana kehittää eri tavoin osaamistani työnantajan tukemana, ja oikeusministeriöhän on juridiikan näköalapaikka valtioneuvostossa. Lainvalmisteluosasto on ollut mielestäni erityisen kiinnostava työyhteisö. Meillä työskentelee taustaltaan erilaisia ihmisiä, ilmapiiri on innostunut uuden luomisesta ja oikeudellinen asiantuntemus erittäin monipuolista, hän sanoo.