Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Perillisten velkavastuuta lievennetään

Oikeusministeriö
20.8.2004 11.04
Tiedote -

Perintölainsäädäntöä muutetaan siten, että perilliset vastaavat vainajan veloista yleensä vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Uudistus on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä 20. elokuuta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. marraskuuta 2004.

Uudistuksen myötä kuolinpesän osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista vain poikkeustapauksissa. Velkavastuun voi aiheuttaa perunkirjoituksen laiminlyöminen sekä tahallinen väärien tietojen antaminen tai tietojen salaaminen perunkirjoituksessa.

Näissäkään tapauksissa kuolinpesän osakas ei kuitenkaan joudu vastuuseen vainajan kaikista veloista, kuten nykyisin. Hänen vastuunsa rajoittuu velkojalle aiheutuneen vahingon määrään. Osakas voi kokonaan vapautua velkavastuusta osoittamalla, ettei hänen menettelynsä ole aiheuttanut velkojalle vahinkoa.

Henkilökohtaisen velkavastuun rajoitusta tarvitaan, koska nykyisin voimassa olevat säännökset voivat aiheuttaa kohtuuttomia ja yllätyksellisiä tilanteita kuolinpesän osakkaille. Nykyisten säännösten mukaan henkilökohtainen velkavastuu voi syntyä useilla perusteilla. Kun henkilökohtainen velkavastuu on syntynyt, velkojalla on oikeus vaatia kuolinpesän osakkailta täyttä suoritusta yleensä vainajan kaikista veloista riippumatta siitä, paljonko vainajalta jäi omaisuutta. Velkoja voi näin päästä parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman kuolinpesän osakkaiden laiminlyöntiä.

Kuolinpesän osakas ei voi nykyisinkään joutua vainajan veloista vastuuseen, jos vainajan omaisuus riittää vain hautajaiskuluihin ja pesänselvitykseen. Henkilökohtaista velkavastuuta ei myöskään synny alaikäiselle.


Velkojalle vahvempi asema pesänselvityksessä

Uudistuksessa laajennetaan velkojan oikeutta saada pesä virallisselvitykseen eli pesänselvittäjän hallintoon. Velkojan ei enää tarvitse osoittaa, että pesän varat eivät riitä velkojen maksuun. Pesän osakasta ei yleensä voida määrätä pesänselvittäjäksi, kuten nykyisin.

Sen sijaan konkurssin käytettävyyttä ylivelkaisen pesän selvittämiseen rajoitetaan. Pesänselvittäjä voi päättää ylivelkaisen kuolinpesän varojen jakamisesta silloinkin, kun velkojien kanssa ei päästä sopimukseen varojen jaosta. Kuolinpesän asettaminen konkurssiin on mahdollista vain siinä tapauksessa, että sitä pidetään pesänselvitystä tarkoituksenmukaisempana vaihtoehtona pesän varojen jakamiseksi velkojille.


Täytäntöönpanokelvoton velka maksetaan viimeisenä

Maaliskuun 2004 alussa tuli voimaan ulosottolain muutos, jonka mukaan velkaa voidaan periä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Ulosoton päättyminen ei kuitenkaan merkitse velan lakkaamista, vaan velka on edelleen olemassa, kun velallinen kuolee.

Nyt vahvistetun uudistuksen mukaan sellainen velka, jonka ulosotto on määräajan päättymisen vuoksi lakannut, on maksettava kuolinpesän varoista vasta viimesijaisena sen jälkeen, kun pesänselvitysvelat ja muut vainajan velat on maksettu.

Eduskunta edellyttää lausumassaan, että hallitus hyvissä ajoin ennen kuluvan vaalikauden päättymistä antaa esityksen siitä, millä edellytyksillä velka, jonka ulosotto on lakannut, voidaan katsoa lopullisesti vanhentuneeksi.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, puh. (09) 1606 7719 ja lainsäädäntöneuvos Markku Helin, puh. (09) 1606 7665

>> Hallituksen esitys 14/2004 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat

Sivun alkuun