Automaattisessa liikennevalvonnassa rikesakko suoraan ajoneuvon haltijalle
Automaattisessa liikennevalvonnassa paljastuneiden liikennerikkomusten käsittelyä yksinkertaistetaan. Rikesakkomääräys voidaan jatkossa lähettää suoraan ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki rikesakkolain muuttamisesta perjantaina. Laki tulee voimaan huhtikuun alussa 2006.
Uudistus mahdollistaa rikesakon määräämisen nykyistä joustavammin ja nopeammin. Uudistus luo nykyistä paremmat edellytykset automaattisen liikennevalvonnan laajentamiselle. Sitä kautta sen voidaan arvioida parantavan turvallisuutta tieliikenteessä ja vähentävän liikenneonnettomuuksia. Nopeutettu menettely säästää lisäksi poliisin työtä.
Eduskunta edellyttää kuitenkin lausumassaan, että automaattisen liikennevalvonnan vaikutuksia seurataan ja että tällaisen valvonnan lisäämisen ohella myös perinteisen liikennevalvonnan suorittamiseen osoitetaan riittävästi voimavaroja.
Nykyjärjestelmässä poliisi joutuu esitutkinnassa selvittämään ajoneuvon kuljettajan esim. kuulemalla sen haltijaa tai omistajaa. Jatkossa esitutkintaa ei tarvita, jollei ajoneuvon haltija vastusta hänelle lähetettyä rikesakkomääräystä.
Rikesakko määrätään, jos nopeusrajoitus ylitetään enintään 20 kilometrillä tunnissa. Sitä suuremmissa ylityksissä uutta järjestelmää ei sovellettaisi. Rikesakko on suuruudeltaan 70, 85, 100 tai 115 euroa riippuen alueen suurimmasta sallitusta nopeudesta sekä nopeuden ylityksen suuruudesta.
Yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa myös automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuun liikennemerkkien vastaiseen ajoon linja-auto-tai raitiovaunukaistalla.
Ajoneuvon haltijalla kuukausi aikaa vastustaa rikesakkoa
Rikesakko voidaan lähettää ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle tavallisella kirjeellä. Nykyisin rikesakkomääräys on annettava tiedoksi todisteellisesti.
Vastaanottajalla on kuukausi aikaa maksaa rikesakko tai vastustaa sitä. Vastustamista ei tarvitse perustella. Jos vastaanottaja ei vastusta rikesakkoa, se jää voimaan ja on perittävissä häneltä tarvittaessa ulosottoteitse.
Vastustamistapauksessa poliisi selvittää suppealla esitutkinnalla ajoneuvon kuljettajan, jolle rikesakko määrätään.
Jos rikesakkomääräyksen saanut ei ole voinut määräajassa vastustaa rikesakkomääräystä, hän voi yhdeksän kuukauden kuluessa hakea umpeen menneen määräajan palauttamista rikesakkomääräyksen vastustamiseksi ja sitä kautta saada asia käsitellyksi niin, että kuljettaja selvitetään.
Poliisin tulee lähettää rikesakkomääräys postin välityksellä viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuspäivästä. Ajokielto voidaan määrätä myös uudella menettelyllä rikesakon saaneelle henkilölle.
Rekisteriin merkittävä myös yrityksen auton pääasiallinen kuljettaja tai yhteyshenkilö
Rikesakko voidaan määrätä vain luonnolliselle henkilölle. Jos auton omistaja tai haltija on pelkästään oikeushenkilö eli yritys tai yhteisö, ajoneuvoliikennerekisteriin on ilmoitettava auton käyttövastaava. Yrityksen tulee rekisteröidä käyttövastaavaksi auton pääasiallinen kuljettaja tai henkilö, jolla on tiedot auton kuljettajista.
Käyttövastaava toimii siten yhteyshenkilönä niissä yrityksissä, joiden omistamille autoille ei ole merkitty rekisteriin lainkaan luonnollista henkilöä haltijaksi. Säännöksillä pyritään helpottamaan poliisin työtä kuljettajan selville saamiseksi silloin, kun ylinopeutta on ajettu yrityksen nimissä olevalla autolla. Poliisi voi tiedustella käyttövastaavalta sitä, kuka autoa oli kuljettanut. Käyttövastaava itse joutuisi maksamaan sakon ainoastaan siinä tapauksessa, että voidaan pitää selvitettynä, että hän oli autoa kuljettanut.
Voimassaoleviin ajoneuvon haltijaa koskeviin rekisteröintisäännöksiin ei puututa. Siten auton kuljettaja tulee ilmoittaa käyttövastaavaksi vain silloin, jos häntä ei voida ilmoittaa haltijaksi. Jos auton pääasiallista kuljettajaa ei voida nimetä, käyttövastaavaksi tulee ilmoittaa henkilö, jolla on tiedot auton kuljettajista.
Ajoneuvohallintokeskuksen tietojärjestelmien teknisistä syistä johtuen käyttövastaavaa koskevat säännökset tulevat voimaan vasta vuoden 2008 alussa. Uusista säännöksistä ei voimaantulovaiheessa aiheutuisi yrityksille ylimääräisiä kustannuksia.
Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, puh. (09) 1606 7700
lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, puh. (09) 1606 7705 (paikalla pe 20.1.)
lainsäädäntöneuvoa Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708 (paikalla pe 20.1.)
sähköposti: [email protected]