Rikesakko mahdolliseksi myös vesiliikennerikkomuksesta

Vesiliikenteen valvonnassa on tullut ilmi selkeä tarve täydentää seuraamusvalikoimaa rikesakolla. Nykyisin vähäisistä rikkomuksista voidaan määrätä huomautus tai päiväsakko. Tulojen selvittämistä edellyttävän päiväsakon määrääminen voi olla vähäisissä rikkomuksissa tarpeettoman raskas menettely ja pelkkä huomautus jossain tapauksissa puolestaan riittämätön seuraamus.

Tänään annetulla asetuksella säädetään, että rikesakko voidaan määrätä vesiliikennemerkillä tai valo-opasteella ilmaistun kiellon rikkomisesta, suurimman sallitun nopeuden ylittämisestä, veneen rekisteröintivelvollisuuden tai vesikulkuneuvon asiakirjojen mukana pitämisen laiminlyönnistä taikka vesikulkuneuvon kuljettamisesta ilman laissa tarkoitettuja varusteita. Rikesakko vesiliikennerikkomuksista voi olla 20, 35 tai 60 euroa.

Ylinopeudesta sakottaminen tehostuu

Nopeusrajoituksen ylityksestä, jonka määrä on enintään suurin sallittu nopeus, vesikulkuneuvon kuljettajalle määrättävä rikesakko on 60 euroa. Jos suurin sallittu nopeus on esimerkiksi kuusi kilometriä tunnissa, ylinopeuttakin voi siis olla enintään kuusi kilometriä tunnissa eli rikesakko voidaan määrätä vielä nopeudesta enintään 12 kilometriä tunnissa. Jos nopeusrajoitus on 10 kilometriä tunnissa, rikesakko voidaan määrätä enintään saman suuruisesta ylinopeudesta.

Rikesakon käyttöala vesiliikenteen ylinopeusrikkomuksissa laajenee siten samassa suhteessa kuin suurin sallittu nopeus nousee. Jos suurin sallittu nopeus on hyvin alhainen, olosuhteet ovat yleensä sellaiset, että kuljettajalta vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta ja pienikin ylinopeus voi olla haitallista. Tällaisella nopeusrajoitusalueella on perusteltua siirtyä rikesakon sijasta käyttämään päiväsakkoja alhaisestakin ylinopeudesta.

Jos taas suurin sallittu nopeus on korkeampi, ylinopeuttakin voi olosuhteista riippuen olla enemmän ilman, että teon moitittavuus välttämättä kasvaa samassa suhteessa. Rikesakon laajempi käyttömahdollisuus on siten perusteltua. Rikesakkoa ei kuitenkaan yksittäisessä tapauksessa rikoslain mukaan saa määrätä, jos rikkomus on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa.

Rikesakon määrääminen saattaa tulla kyseeseen - etenkin alhaisten nopeusrajoitusten alueella - myös sellaisista ylinopeuksista, joista aikaisemmin on käytännössä ehkä annettu vain huomautus. Tältä osin uudistus voi eräissä tapauksissa ankaroittaa vesiliikenteen seuraamuksia. Rikesakko voidaan määrätä vesikulkuneuvon kuljettamisesta ilman tyhjennyspumppua tai muuta välinettä veden poistamiseen taikka ilman airoja, melaa tai ankkuria köysineen sekä ilman lain vaatimukset täyttävää hyväksyttyä käsisammutinta. Rikesakon suuruus on 35 euroa. Rikesakko ei sen sijaan tule kyseeseen, jos vesikulkuneuvosta puuttuu laissa edellytetyt pelastusliivit, kelluntapukine tai pelastuspuku. Tällöin seuraamus määrätään päiväsakkoina.

Verovapaa osinkotulo huomioon päiväsakon laskemisessa

Päiväsakkoja määrättäessä sakotettavan keskimääräiseen kuukausituloon luetaan syyskuun alusta lukien myös tuloverolain mukaan verovapaa osinkotulo ja näihin rinnastettava muu verovapaa tulo (mm. osuuspääoman korko).

Asetusmuutos liittyy yritys- ja pääomaverouudistukseen, jota koskeva tuloverolain muutos tuli voimaan vuosi sitten. Uudistuksessa luovuttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä. Uusia osinkoverotusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.

Verovapaat osinkotulot tai niihin tuloverolaissa rinnastettavat muut verovapaat tulot eivät nykyisin vaikuta päiväsakon määrään. Verovapaiden osinkotulojen määrä luonnollisella henkilöllä saattaa kuitenkin olla suuri ja niiden vaikutus sakotettavan maksukykyyn huomattava. Tällaisten tulojen huomioon ottaminen jatkossa sakkoa määrättäessä on siten perusteltua sakotettavien yhdenvertaisen kohtelun vuoksi.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, puh. (09) 1606 7725 (lomalla 1.8.)

sähköposti: [email protected]