Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta

Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma ovat toimintaohjelmia kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Hallituksen kielikertomuksessa 2017 käsitellään seuraavia teemoja: Suomessa vallitsevat kieliolot, kieliä koskevat säädösmuutokset ja hankkeet, kieli-ilmapiiri, kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, kielellisten oikeuksien toteutuminen valtion omistamissa yhtiössä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä seuraamalla kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista ja antamalla suosituksia sekä tarvittaessa tehdä aloitteita ja ryhtyä muihin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.

Nimilautakunta Etu- ja sukunimeä koskevissa asioissa noudatettua käytäntöä seuraa oikeusministeriön hallinnonalalla nimilautakunta. Se on erityinen asiantuntijaviranomainen nimilain soveltamista koskevissa kysymyksissä. Etu- ja sukunimilain mukaan...

Todisteiden vastaanottaminen Todisteiden vastaanottamista kansainvälisen oikeusavun avulla tarvitaan silloin, kun oikeudenkäynnin todistaja tai todisteena käytettävä asiakirja on ulkomailla. Todistajan kuulemiseksi tuomioistuimella on lähtökohtais...

Kieliasiain neuvottelukunta Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kansalliskielten käyttöä ja asemaa. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua kieliryhmien j...

Valtioneuvosto antaa kielilain (423/2003) mukaan vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

Vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus tuottaa tietoa säädösvalmisteluun osallistuville sekä päättäjille. Hyvä vaikutusarviointi tuottaa tietoa eri toteuttamisvaihtoehdoista sekä parantaa lainsäädännön laatua.

Saamelaiskäräjät Saamelaiset ovat neljän valtion eli Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa, jolla on oma kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia on Suomessa tällä hetkellä noin 11 000. Heistä noin 30% ...

Asiakirjojen tiedoksianto Oikeudenkäynneissä on joskus tarpeen antaa asiakirjoja, kuten haasteita ja kutsuja, tiedoksi toisessa valtiossa asuvalle henkilölle tai yritykselle. Kun tiedoksianto tapahtuu toisessa valtiossa, tuomioistuimet tarvitsevat...

23.6.2026 | Ehdotuksia Gollegiella – pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon saajaksi voi jättää 1. syyskuuta 2026 asti. Palkinto myönnetään merkittävästä työstä saamen kielten hyväksi.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Heillä on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto.

15.1.2026 | Valtioneuvosto päätti tänään yleisistunnossaan antaa eduskunnalle hallituksen kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta 2025. Kertomus antaa tärkeää seurantatietoa kansalliskielten ja muiden kotoperäisten kielten tilanteesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

14.8.2025 | Oikeusministeriö on rekrytoinut kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessille sihteeristön. Sihteeristö muodostuu pääsihteeristä, erityisasiantuntijasta ja suunnittelijasta.

7.11.2025 | Korruptionvastaisen päivän seminaari pidetään Helsingissä tiistaina 2.12. klo 12–15.30 teemana korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus Pohjoismaissa. Tilaisuudessa on tänä vuonna esillä tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen näkökulma Pohjoismaisessa korruptiossa. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä tai etänä Teamsin välityksellä.

28.2.2025 | Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.

10.6.2024 | Gollegiella – pohjoismainen saamen kielen palkinto jaetaan 11. kerran syksyllä 2024 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa. Palkintokokous pidetään Oslossa 22. lokakuuta 2024. Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille saamen kielten edistämisestä.

6.4.2023 | OIKEUSMINISTERIÖ | KIELIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA | PL 25 | 00023 VALTIONEUVOSTO JUSTITIEMINISTERIET | DELEGATIONEN FÖR SPRÅKÄRENDEN | PB 25 | 00023 STATSRÅDET Kieliasiain neuvottelukunta Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027 Kansalliskielistrategian j...

26.11.2018 | Karin Tuolja Ruotsin Jokkmokkista ja Jekaterina Mechkina Venäjän Murmanskista saavat pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon vuonna 2018.