Saamen kielet

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu saamelaiskäräjien keräämien tietojen mukaan Suomessa noin 10 500 henkilöä. Saamenkielisten määrän arviointi on hankalaa, koska moni ei ole merkinnyt saamen kieltä äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on perustuslain mukaan kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä osa Sodankylän kunnan alueesta.

Saamen kielilaissa on säädetty saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Lisäksi viranomaisilla on velvollisuuksia toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lain soveltamisalaan kuuluvia viranomaisia ovat muiden muassa saamelaisten kotiseutualueen kunnat sekä tuomioistuimet ja valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virka-alueeseen edellä mainitut kunnat kuuluvat. Valtakunnallisista viranomaisista soveltamisalaan kuuluvat muun muassa Verohallinto ja Kansaneläkelaitos.

Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat laajemmat saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella. Saamen kielilaki koskee käytetystä kielestä tai kohderyhmästä riippuen kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Lisätietoa saamen kielistä ja kielellisistä oikeuksista:

• Saamelaiskäräjien kotisivu
• Saamen kielilain uudistus (HE 44/2017 vp)
• Lisätietoa saamen kielistä kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla
• Saamebarometri 2020

Saamen kielipalkinto Gollegiella

Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.  Saamen kielillä on noin 20 000-30 000 puhujaa. Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaamea, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaamea ja koltansaamea. Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se myönnetään joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Se voidaan jakaa useiden voittajien kesken.

Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilyttämiseksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä. Ehdotuksen palkinnon saajasta voi tehdä yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Palkinnon saajan valitsee kilpailuun ilmoitettujen ehdokkaiden joukosta Gollegiella-arviointikomitea.

Kielipalkinto Gollegiellan säännöt

Saamen kielipalkinto Gollegiella 2020 Ellen Pautamolle ja Jonar Thomassonille

Ellen Pautamo (Ergon Máreha Ánne Elle-Máret) Tampereelta on yksi merkittävimmistä saamen etäopetuksen kehittäjistä. Hän työskentelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa virtuaalikoulussa saamen kielen ja kulttuurin lehtorina. Pautamo on osaava, kekseliäs ja innostava opettaja, joka toimii myös opettajien kouluttajana.

Jonar Thomasson Limingenistä on kieliasiantuntija ja suosittu kielilähde, joka välittää saamen kieltä ja saamelaisen kulttuurin sekä historian kokemuksia. Thomasson on edistänyt saamen kielen säilymistä ja kehittämistä dokumentoimalla etelänsaamen kieltä. Hän on koonnut Mojhtsijstie-kirjaansa kertomuksia, sanojan ja sanontoja eteläsaamen kielellä.

Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:

2018
Pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon saivat Karin Tuolja Ruotsin Jokkmokkista ja Jekaterina Mechkina Venäjän Murmanskista. Karin Tuolja on työskennellyt luulajansaamen hyväksi Ruotsissa koko aikuiselämänsä. Hän on toiminut opettajana, kääntäjänä, oppimateriaalin kehittäjänä ja kielentarkastajana. Tuolja on tärkeä henkilö luulajansaamen kieliyhteisössä, ja hänellä on ollut keskeinen merkitys Norjan ja Ruotsin välisessä kieliyhteistyössä, erityisesti sanavaraston ja termistön kehittämisessä ja Raamatun kääntämisessä.

Jekaterina Mechkina sai Gollegiella-kielipalkinnon pitkäaikaisesta työstään kiltinänsaamen aseman vahvistamiseksi Venäjällä. Hän on osallistunut sanavaraston kehittämiseen ja kiltinänsaamen sanakirjan laatimiseen. Mechkina on kirjoittanut ja kääntänyt kirjoja sekä kehittänyt oppimateriaalia. Hänen teostensa kautta monet ovat tutustuneet Murmanskin alueen kiltinänsaamelaisten elämään ja kulttuuriin.

Tiedote: Vuoden 2018 pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella kahdelle henkilölle

2016
Pohjoismaisen saamen kielen palkinnon Gollegiellan saivat Kirsi Paltto, Jan Skoglund Paltto sekä siskokset Ingá-Márja ja Máret Steinfjell. Arviointikomitea palkitsi Kirsi Palton ja Jan Skoglund Palton heidän pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen, eteläsaamen ja luulajansaamen edistämiseksi. He ovat vuosien saatossa ja vielä tänä päivänäkin osallistuneet merkittävällä tavalla sekä aloittelijoille että äidinkielenään saamea puhuville lapsille, nuorille ja aikuisille tarkoitettujen kielenopetusmenetelmien ja -välineiden kehittämiseen.

Ingá-Márjá Steinfjell ja Máret Steinfjell palkitaan muun muassa pienimuotoisen kielivallankumouksen aiheuttaneesta eteläsaamenkielisestä keskusteluohjelmastaan Steinfjell & Steinfjell, joka lyhyessä ajassa on noussut tärkeäksi osaksi eteläsaamelaisalueen ja koko saamelaisalueen kielen elvyttämistä.

2014
Gollegiella myönnettiin kolmelle henkilölle. Palkinnon saivat pohjoissaamen kielen opettaja ja tutkija Mikael Svonni, kirjailija Kerttu Vuolab ja koltansaamen opettaja Seija Sivertsen. Arviointikomitea palkitsi Mikael Svonnin pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen kielen hyväksi Ruotsin puolella. Kerttu Vuolab ansaitsiGollegiella-palkinnon työstään pohjoissaamen kaunokirjallisuuden edistäjänä ja Seija Sivertsen elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi.

2012
Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon. Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta. Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa. Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.

2010
Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon. Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana. Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi. Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea. Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.

2008
Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon. Sámi Siida -yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa. Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea. Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm. ABC-kirja.

2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon. Jouni Moshnikoffia (1940-2012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi. Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.

2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vastaperustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi. Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä. Anarâkielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.