Kieliasiain neuvottelukunta
Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kansalliskielten käyttöä ja asemaa. Neuvottelukunta edistää myös vuoropuhelua kieliryhmien ja hallituksen välillä.
Valtioneuvosto asettaa kieliasiain neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteen lisensiaatti Sten Palmgren.
Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta (433/2004)
Kokoonpano toimikaudella 2.9.2021 – 1.9.2025
Puheenjohtaja
Sten Palmgren, oikeustieteen lisensiaatti
Varapuheenjohtaja
Markku Suksi, VTT, julkisoikeuden professori, Åbo Akademi
Jäsenet (esittelyt alla)
Johan Bärlund, rehtori, pohjoismaisen oikeuden professori, Helsingin yliopisto ja varajäsen Ulf Stenman, ruotsinkielisen tiimin johtaja, Kuntaliitto
Linnéa Henriksson, valtiotieteiden tohtori, yliopisto-opettaja Åbo Akademi ja varajäsen Camilla Lindholm, pohjoismaisten kielten professori, Tampereen yliopisto
Salli Kankaanpää, FT, kielenhuolto-osaston johtaja, Kotimaisten kielten keskus ja varajäsen Matti Räsänen, FT, erityisasiantuntija, kielipolitiikan koordinaattori, Kotimaisten kielten keskus
Marina Kinnunen, johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri ja varajäsen Tiina Paunio, psykiatrian professori, Helsingin yliopisto
Pasi Saukkonen, erikoistutkija, dosentti, Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot ja varajäsen Mikael Hiltunen, projektipäällikkö, Svenska nu-verkosto
Erika Strandberg kunnanjohtaja, Kemiönsaaren kunta ja varajäsen Kaj Suomela, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto
Kurt Torsell, ruotsinkielisen toiminnan ja ruotsinkielisen koulutus -yksikön johtaja, Opetushallitus ja varajäsen Marianne Mustajoki, FT, erikoissairaanhoitaja
Svenska Finlands folkting Christina Gestrin, folktingssekreterare ja varajäsen Kristina Beijar, sakkunnig
Saamelaiskäräjät Tauno Ljetoff, saamen kielineuvoston puheenjohtaja ja varajäsen Irja Seurujärvi-Kari
Yhteystiedot
Oikeusministeriö
Kieliasiain neuvottelukunta
Eteläesplanadi 10, Helsinki
PL 25, 00023 Valtioneuvosto
Neuvottelukunnan katsaukset ja kannanotot
Kieliasiain neuvottelupäivä 22.10.2019 julkilausuma
Kieliasiain neuvottelukunnan hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023
Jäsenten esittelyt
Sten Palmgren (s. 1949) on oikeustieteen lisensiaatti. Hän on toiminut oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla vuosina 1982 - 2014, muun muassa laintarkastustoimistossa, Eurooppaoikeuden yksikössä ja julkisoikeuden yksikössä. Hänen asiantuntemuksensa liittyy lähinnä lainvalmisteluun, valtiosääntöoikeuteen, mukaan lukien perusoikeudet, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä Ahvenanmaan itsehallintoon. Vuosina 1999 - 2001 hän toimi kielilakikomitean pääsihteerinä.
Markku Suksi (s. 1959) on toiminut vuodesta 1998 lähtien julkisoikeuden professorina Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Suksi väitteli valtiotieteen tohtoriksi julkisoikeudesta Åbo Akademissa vuonna 1993. Hän on erityisesti kielellisten perusoikeuksien asiantuntija. Vuosina 2011-2012 Suksi työskenteli oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikössä kieliasioista vastaavana määräaikaisena kehittämispäällikkönä ja kieliasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Aikaisemmin Suksi on työskennellyt mm. julkisoikeuden professorina Vaasan yliopistossa, oikeusvertailun ja oikeusteorian sekä valtiosääntöoikeuden vs. apulaisprofessorina Turun yliopistossa.
Johan Bärlund (s. 1964) on ollut Helsingin yliopiston palveluksessa vuodesta 1987. Tällä hetkellä hän toimii Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtorina ja samalla hän on työvapaana oikeustieteellisen tiedekunnan pohjoismaisen oikeuden professorin tehtävästä. Johan Bärlund väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2002 kuluttajaoikeudellisella väitöskirjalla ja hän on erityisesti siviili- ja kauppaoikeuden asiantuntija. Vuosina 2015-2018 hän toimi ruotsinkielisen kielilautakunnan jäsenenä ja 2018-2021 sen puheenjohtajana.
Ped. mag. Ulf Stenman toimii nykyisin Suomen kuntaliiton ruotsinkielisen tiimin johtajana ja hänellä on pitkä kokemus sekä valtion, kunnan että yksityisen toiminnan johtamis - ja kehittämistehtävistä ja - työstä sekä virkamiehenä että luottamushenkilönä myös kolmannelta sektorilta.
VTT Linnéa Henriksson (s. 1977) toimii tutkijana ja opettajana Åbo Akademin yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa, oppiaineena julkishallinto. Hän on erityisesti kunnallishallinnon ja kuntapolitiikan asiantuntija. Henriksson on myös tutkinut kielellisten olosuhteiden vaikutusta julkiseen hallintoon ja vähemmistöryhmien vaikutusmahdollisuuksia. Henrikssonilla on pitkä kokemus kunnallisista luottamustoimista.
Camilla Lindholm toimii pohjoismaisten kielten professorina Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2003. Hän on työskennellyt Suomen Akatemian tutkijatohtorina vuosina 2005–2011 ja akatemiatutkijana vuosina 2013–2018. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa pohjoismaisten kielten yliopistolehtorina vuosina 2009–2019 sekä määräaikaisena pohjoismaisten kielten professorina 2016–2017 ja 2018–2019. Lindholmin erikoisosaaminen kohdistuu puhuttuun kieleen, institutionaaliseen vuorovaikutukseen ja selkokieleen.
Salli Kankaanpää (s. 1962) toimii kielenhuolto-osaston johtajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2006 pääaineenaan suomen kieli, ja hänen erityisalojaan ovat kielenhuolto, tekstintutkimus, viranomaiskieli ja kielipolitiikka. Kankaanpää on työskennellyt Kotimaisten kielten keskuksessa suomen kielen ja kielenhuollon tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä vuodesta 1989 ja osastonjohtajana vuodesta 2006.
Matti Räsänen (s. 1965) toiminut erityisasiantuntijana Kotimaisten kielten keskuksessa vuodesta 2000. Räsänen koulutukseltaan on filosofian tohtori (suomen kieli). Hän on erityisesti kielipolitiikan, kielenhuollon, sanaston ja kieliteorian asiantuntija. Hän on työskennellyt myös yliopistossa, mm. yliopistonlehtorina.
Marina Kinnunen (s. 1977) on kauppatieteiden tohtori ja sairaanhoitaja. Vuodesta 2000 lähtien työskennellyt Vaasan sairaanhoitopiirissä eri tehtävissä. Tällä hetkellä toimii sairaanhoitopiirin johtajana. Erityisesti nostanut työssään esiin asiakkaiden oikeutta saada palvelua omalla äidinkielellään ja kaksikielisen toimintaympäristön tuomia mahdollisuuksia.
Tiina Paunio on psykiatrian professori ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kaksikielisyysasioista vastaava varadekaani.
Pasi Saukkonen on kieli- ja vähemmistöasioihin perehtynyt politiikan tutkija. Hän väitteli vuonna 1999 Suomen ja Alankomaiden kansallisesta identiteetistä ja hän on julkaissut laajasti maahanmuutosta, kotoutumisesta, kotouttamisesta, monikulttuurisuudesta ja vähemmistöpolitiikasta. Ennen siirtymistään Helsingin kaupungille hän on toiminut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa eri opetus- ja tutkimustehtävissä sekä erikoistutkijana ja johtajana Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiössä (Cupore).
Mikael Hiltunen (s.1983) on toiminut Svenska nu -verkoston projektipäällikkönä vuodesta 2017. Svenska nu tukee ruotsin kielen opetusta suomenkielisissä kouluissa ja toimintaa koordinoi Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Koulutukseltaan Hiltunen on valtiotieteiden maisteri (Åbo Akademi 2009). Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. Finlands svenska socialdemokrater -piirijärjestön toiminnanjohtajana sekä kansanedustaja Antti Kalliomäen ja puhemies Paavo Lipposen eduskunta-avustajana.
VTM Erika Strandberg (s.1978) toimii Kemiönsaaren kunnanjohtajana. Strandberg on toiminut aiemmin kuntasektorilla hallinto - ja sivistysjohtajana. Strandbergilla on pitkä kokemus kaksikielisessä kuntahallinnossa toimimisesta. Vuosina 2018-2019 Strandberg työskenteli Varsinais-Suomen silloisen sosiaali- ja terveysuudistuksen valmisteluorganisaatiossa, jossa työtehtäviin kuului kaksikielisyyskysymyksiä.
Kaj Suomela (s. 1957) toimii tällä hetkellä Pohjanmaan maakunnan maakuntajohtajana. Pohjanmaa on Suomen ainoa maakunta, jossa ruotsi on enemmistökielenä. Toimiessaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtajana Suomela oli aktiivinen ruotsinkielisten palvelujen kehittäjä valtionhallinnossa. Hän toimi useita vuosia puheenjohtajana ELY-keskusten kansallisessa ruotsinkielisten palvelujen yhteistyöryhmässä. Kansainvälisen tehtävien myötä hänellä on myös laaja kokemus työskentelystä eri kieliryhmien kanssa. Tasapuolinen palvelujen tarjoaminen sekä ruotsiksi että suomeksi ovat olleet tärkeitä Suomelalle läpi työuran.
Kurt Torsell on Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan ja ruotsinkielisen koulutusyksikön johtaja
Marianne Mustajoki (s. 1945) on koulutukseltaan filosofian tohtori ja erikoissairaanhoitaja. Mustajoki työskenteli vv. 2002-2013 Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa toimistopäällikkönä vastuualueena kaupungin ruotsinkielisten palvelujen seuranta ja kehittäminen. Tehtävään kuului ruotsinkielisten palvelujen laajamittainen selvitys ja sen pohjalta toimenpideohjelman laatiminen. Mustajoen kieliaiheeseen liittyviä muita tehtäviä ovat ajatuspaja Magman toimeksiantona laadittu Svenskans ställning i metropolen (Magma-studie 3/2009) sekä Kuntaliiton Utvecklande av IT på svenska i huvudstadsregionen, Kommunförbundet 2009. Mustajoki toimii nykyään Sairaanhoitajan tietokantojen päätoimittaja Terveysportissa, joka on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu suomenkielinen tietoportaali. Mustajoki filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 2020 aiheesta Language matters: A study about language communication with bilingual Swedish speakers in Finnish healthcare. Neljään osajulkaisun perustuva väitöskirja on Suomessa ensimmäinen, jossa selvitettiin ruotsin- ja suomenkielisen kommunikaation vaikutuksia hoidon laatuun. (https://helda.helsinki.fi)
Svenska Finlands folkting on nimennyt edustajakseen Christina Gestrin, folktingssekreterare ja varajäsen Kristina Beijar, sakkunnig
Saamelaiskäräjiä edustaa Tauno Ljetoff, saamen kielineuvoston puheenjohtaja ja varajäsen Irja Seurujärvi-Kari