Erityisasiantuntija Mikko Lehtonen kokee järjestöyhteistyön merkitykselliseksi, kun kehitetään julkista hallintoa.

Valtiovarainministeriö asetti julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan yleislainsäädännön tarkistamista valmistelevan työryhmän 30.3.2021. Työn tuloksena laadittiin arviomuistio ja automaattisen päätöksenteon tiedonhallintaa sekä palveluautomaatiota koskevat lakiehdotukset.

Hankkeen tarkoituksena on valmistella hallinnon yleislainsäädäntöön tarvittavat säännökset, joilla varmistetaan hallinnon lainalaisuuden, hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusturvan, julkisuusperiaatteen ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa.

Hankkeessa kehitetään Digiraati-toimintamalli tukemaan lasten ja nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken ja sitä kautta parantaa päätöksenteon laatua sekä lisätä valtionhallinnon, järjestötoimijoiden ja tutkimuksen välistä kumppanuutta.

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Poliittinen vastuu hallinnonalan toiminnasta kuuluu oikeusministerille.

Osana valtioneuvostoa oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Millaisia polkuja pitkin ministeriömme työntekijäksi päädytään, ja mitä taitoja työ edellyttää? Mitkä ovat työntekijöidemme mielestä työn parhaat puolet? Muun muassa näihin kysymyksiin työntekijämme vastaavat uratarinoissaan.

Hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Tarkoitus on kehittää menetelmiä, koota hyviä käytäntöjä ja tuottaa koulutusmateriaalia sekä tarjota viranomaisille koulutusta lasten osallistumisesta. Hanke sisältyy Euroopan neuvoston koordinoimaan yhteiseurooppalaiseen CP4Europe-hankkeeseen.

Laki Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta (24/2024) tulee voimaan 1.1.2025. Nyt valmisteltavalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin viraston hallintopalveluyksikön johtajan kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävänjaosta virastossa toimivien erityisviranomaisten ja viraston hallintopalveluyksikön välillä.

Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi linjaa kansalaisjärjestöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman valmistelemisesta. Strategia hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä kesäkuussa 2024, ja toimeenpano etenee suunnitelman mukaisesti säädöshankkeina, selvityksinä ja muina kehittämistoimina. Toimeenpano jatkuu huhtikuuhun 2027 asti.

Valtiovarainministeriön asettamalla Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelmalla toteutetaan läheisen kuolemaan liittyvien palveluiden digitalisointia ja automaation edistämistä. Tavoitteena on helpottaa omaisten asiointia raskaassa elämäntilanteessa sekä tehostaa viranomaisten prosesseja.

Valmistellaan hallituksen esitys laiksi Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta, jossa toimii 11 itsenäistä viranomaisista. Virastossa on viranomaisille yhteiset tuki- ja hallintopalvelut.

Hallitusohjelmassa on linjattu poikkihallinnollisen demokratiaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Kansallinen demokratiaohjelma 2025 kattaa pääministeri Marinin hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Se toimii sateenvarjona ministeriöiden demokratiaa edistäville hankkeille.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus käynnistää valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden kanssa. Hankkeessa valmistellaan tarvittavat lainmuutokset, jotta prosessissa on mahdollista tarkoituksenmukaisella tavalla kerätä ja käsitellä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Tällä sivulla kerrotaan oikeusministeriöstä selkokielellä.

Kehitämme kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä poikkihallinnollisesti. Strategian toimeenpano sisältää säädöshankkeita, selvityksiä ja muita kehittämistoimia. Tarkoituksena on esimerkiksi laajentaa kansalaisjärjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeutta, uudistaa valtionavustuskäytänteitä ja muodostaa kansalaisyhteiskuntavisiota.

Valtioneuvosto on asettanut KANEn nelivuotiskaudeksi 27.1.2022–26.1.2026. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto. KANE toimii oikeusministeriön yhteydessä. KANEn tehtävänä on mm. edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellyksiä.

Etnisten suhteiden neuvottelukunta kokoaa yhteen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason maahanmuuttotyön asiantuntijoita viranomaisista järjestöihin. Neuvottelukunta toimii asiantuntijaverkostona maahanmuuttoon, kotouttamiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä. Valtakunnallisen neuvottelukunnan apuna toimii seitsemän alueellista neuvottelukuntaa.

Valmistellaan hallituksen esitys laiksi oikeushallinnon erityisviranomaiset -virastosta, jossa toimii 11 itsenäistä viranomaisista. Virastossa on viranomaisille yhteiset tuki- ja hallintopalvelut.